Siirry sisältöön

Keijo -hankkeen kokemusasiantuntijaopinnot voidaan tunnistaa tutkinnon osaksi sosiaali- ja terveysalan perusopinnoissa

Kokemusasiantuntijakoulutus voidaan tunnistaa kokonaisena tutkinnon osana sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon.

Kuvassa Nina Harjulehto (oikealla) ja Janika Lindström

KEIJO -kokemusasiantuntijuus edistämässä itsenäisyyttä ja osallisuutta –hankkeessa rikos- ja päihdetaustaiset henkilöt osallistuvat kokemusasiantuntijakoulutukseen, joka sisältää kolme kuukautta kokopäiväistä opiskelua Laurea-ammattikorkeakoulussa sekä harjoittelujakson työelämässä rikosseuraamus- tai sosiaalialan toimipaikoissa. Tarkoituksena on tarjota väylä työelämään sekä vahvistaa osallistujan omaa toimijuutta. 

Hankkeelle on perustettu ohjausryhmä, johon on kutsuttu Rikosseuraamuslaitoksen, Laurea-ammattikorkeakoulun ja tarkoituksenmukaisten sidosryhmien edustajia. Hankekoulutuksen päätavoitteena on kehittää työllistymistä tukeva koulutusmalli, joka perustuu kokemusasiantuntijuuteen ja sen ammatilliseen hyödyntämiseen. 

Kokemusasiantuntijakoulutuksen lisäksi kouluttautuneet ovat suorittaneet rikosseuraamusalan sosionomiopinnoista asiakkaan kohtaaminen ja ammatillinen vuorovaikutus -projektitehtävän 5 op laajuisena avoimen AMK:n opintoina. - Tähän mennessä yhteensä 13 henkilöä on suorittanut Laurea-ammattikorkeakoulun kokemusasiantuntijakoulutuksen teoria- ja työssäoppimisjaksot. Kouluttautuneista kolme suorittaa parhaillaan oppisopimuskoulutusta lähihoitajaksi, kertoo Janika Lindström, joka vetää hanketta Laureassa. 

- Osalla haaveena on oppisopimus, koska siinä saa suoritettua käytännönläheisesti ammattitutkinnon ja kuitenkin siinä saa myös hyvän toimeentulon opintojen ajaksi. Työnantajalle se on hyvä, koska he saavat usein aika hyvän tuen oppimissopimuskoulutuksen kustannuksiin, Lindström kuvailee. 

Hankekoulutuksen osaaminen osaksi sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa

Tutkintovastaava Nina Harjulehto Vantaan ammattiopistosta Variasta tutustui KEIJO -hankkeen opetussuunnitelmaan sekä Laurean avoimen AMK:n opintoihin ja näkee mahdollisuuden toimivaan yhteistyöhön. 

– Kokemusasiantuntijakoulutuksen kautta saamme motivoituneita ihmisiä, jotka haluavat valmistua ammattiin. Ja ryhmien kannalta jo käsitellyn kokemuksen esilletuonti on vahvuutta mielenterveys- ja päihdetyössä, Harjulehto painottaa.

Kokemusasiantuntijakoulutus voidaan tunnistaa kokonaisena tutkinnon osana sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon. Osaaminen tunnistetaan näyttöperusteisesti. Nyt yhteistyötahojen välillä käydään tarkentavaa keskustelua siitä, miten opintokokonaisuus teknisesti sisällytetään tutkintoon.

Kokemusasiantuntijakoulutuksella vahvistetaan osallistujien vuorovaikutusosaamista

Kokemusasiantuntijakoulutuksen keskeiset teemat ovat: kokemusasiantuntijuus ja vertaisuus, kriminologian ja rikosseuraamusalan perusteet, vuorovaikutus- ja ammatilliset menetelmät, ammatillisuus ja reflektointi, työelämätaidot, projektityö ja moniammatillinen verkostotyö. 

Opintojen keskeisimmäksi anniksi opiskelijalle Lindström nostaa vertaisnäkökulman, palveluiden kehittämisen ja vaikuttamisen. - Keskeistä opinnoissa on oman kokemustiedon hyödyntäminen mutta siten, että siinä on ammatillisia elementtejä. Teorian kautta otetaan omaan kokemustietoon etäisyyttä. 

Harjulehdon mukaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa suoritettaessa hyötyä on siitä, että opiskeluvalmiuksia on jo harjoiteltu Laureassa. - Etua opintoihin tuo myös mielenterveys- ja päihdetyössä tarvittavien ydinosaamisten kuten vuorovaikutukseen ja kohtaamisen liittyvien asioiden hallinta sekä verkostoissa toimiminen ja palvelujärjestelmäosaaminen, Harjulehto lisää. 

Oppisopimuskoulutus väylänä takaisin työelämään ja koulun penkille

Keijo-opinnot tukevat päihde- ja rikostaustaisten paluuta työelämään ja rohkaisevat takaisin opintojen pariin.  - Monella saattaa olla huonoja muistoja koulun penkiltä. Se, että he ovat olleet täällä AMK- ja YAMK -opiskelijoiden kanssa samoilla jaksoilla ja he ovat saaneet onnistumisen kokemuksia erilaisista ryhmätehtävistä rohkaisee heitä miettimään opiskelumahdollisuuksia. Ja kun siihen tarjoutuu mahdollisuus tehdä opinnot työssä oppien, niin se on erinomainen mahdollisuus monelle, Lindström kuvaa.

Lindström tuo esiin, että Vantaan kaupunki on edelläkävijä kokemusasiantuntijatoiminnassa. Kokemusasiantuntijapalveluita on Vantaalla tarjolla jo hyvin sosiaali- ja terveysalan eri palvelusektoreilla, vaikka kehitys on ollut hidasta eikä kokemusasiantuntijoiden asema ole valtakunnallisesti vakiintunut.

Lindström ja Harjulehto toivovat, että tulevaisuudessa oppisopimuspaikkoja avautuisi työelämästä hyvin ja mahdollisimman moni kokemusasiantuntijuudesta kiinnostunut löytäisi tiensä takaisin työelämään ja tutkintoon johtavan koulutuksen pariin. 

Ensimmäiset lähihoitajatutkintoa suorittavat hankekouluttautuneet on otettu hyvin vastaan. Työnantajalle oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden palkata kokemustietoa omaavia ja alalle koulutettuja ammattilaisia, Lindström kertoo.