Opiskelijat mukana ruoka-aputoiminnassa Espoossa

Jo viime syksystä lähtien Laurea on ollut mukana kehittämässä ruoka-aputoimintaa Espoossa yhdessä Espoon kaupungin, seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Koronakriisi on entisestään kasvattanut kolmannen sektorin ruoka-avun merkitystä ja kevään aikana apua tarvitsevien ihmisten määrä on lisääntynyt. Järjestöt ovat jakaneet hävikkiruokaa apua tarvitseville kuudessa eri pisteessä ja kävijöitä on päivittäin jopa parisataa.

Syksyllä 2019 Otaniemen kampuksen sosionomi- ja sairaanhoitajaopiskelijat toteuttivat ensimmäisen projektin, jossa he toteuttivat hyvinvointia ja osallisuutta edistäviä tapahtumia ruoka-avun toimipisteissä. Tänä keväänä yhteistyö on jatkunut ja opiskelijat ovat olleet ruoka-apua tarjoavien toimijoiden apuna.

Laurea järjesti koronatilanteen vuoksi uuden opintojakson, jossa opiskelijat pääsivät tekemään vapaaehtoistyötä Espoon ruoka-avuissa. Mukaan lähti kuusi opiskelijaa.

Ensimmäisessä vaiheessa opiskelijat kartoittivat Espoossa toimivia kauppa-apupalveluita, joista koronan vuoksi karanteenissa olevat tai riskiryhmiin kuuluvat ovat saaneet apua. Kartoitukselle oli olemassa selkeä tarve, kertoo projektiin osallistunut opiskelija Marion Seppälä:

-    Huomasimme heti projektia aloittaessa, että oli yllättävän vaikeaa löytää netistä tietoa kauppa-avusta. Kokosimme Espoon kaupungille listan toimijoista, jota he ovat heti hyödyntäneet koronapuhelinpalvelussaan, Seppälä kertoo.

Keitä ruoka-avun kävijät ovat?

Seuraavaksi opiskelijat ryhtyivät toteuttamaan kyselytutkimusta ruoka-aputoiminnasta Espoon kaupungin ja järjestöjen käyttöön. Opiskelijat ovat jalkautuneet kaikkiaan kuuteen ruoka-avun jakopisteeseen Espoossa ja selvittäneet, millaisia ruoka-avun kävijät ovat.

-    Ruoka-avun tarvitsijoissa on ihmisiä laidasta laitaan; joukossa on työttömiä ja lomautettuja, maahanmuuttajia, lapsiperheitä, vanhuksia ja sairauseläkkeellä olevia. Ikäjakauma ulottuu parikymppisistä opiskelijoista 80-vuotiaisiin asti, Seppälä kuvailee ryhmän havaintoja.
-    Iso osa kävijöistä on ollut avun piirissä jo ennen koronaa, mutta kevään myötä avuntarvitsijoita on tullut myös paljon lisää. Viime aikoina ruoka-avusta on tiedotettu enemmän, joten useammat taloutensa kanssa kamppailevat ovat kuulleet tästä mahdollisuudesta.

"Ruoka-avun tarvitsijoissa on ihmisiä laidasta laitaan; lomautettuja, maahanmuuttajia, lapsiperheitä, vanhuksia."

Haastatteluissa on tullut ilmi, että kävijöiden joukossa on myös ikäihmisiä ja perussairauksien myötä riskiryhmiin kuuluvia, joiden on ollut pakko hakea ruokaa. Ruoka-apupisteissä noudatetaan ohjeistusta turvaväleistä ja ruokakassit kootaan kävijöille valmiiksi. Kyselytutkimuksen ohessa Laurean opiskelijat ovat auttaneet paikan päällä mm. pakkaamalla ruokakasseja.

Myös Laurean restonomiopiskelijat ovat tulleet kevään aikana avuksi ruoka-aputoimintaan. He ovat muun muassa tehneet ruoka-avun asiakkaille räätälöidyn reseptivihon, jota restonomiopiskelijat olleet itse myös jakamassa. 

”Hienoa päästä auttamaan ihmisiä”

Marion Seppälä on aloittanut tammikuussa sosiaalialan opinnot Laureassa ns. polkuopiskelijana eli suoritettuaan 60 opintopistettä hän voi hakea varsinaiseksi tutkinto-opiskelijaksi syksyllä. Kevään ajalta Seppälällä on koossa jo lähes 50 pistettä ja ruoka-avussa toteutettu projekti on hänelle ollut erityisen mieluisa.

-    Olemme olleet työparini kanssa erittäin innoissaan tästä projektista, hän kertoo.
-    Tämä on ollut hyvää vaihtelua kotona opiskeluun ja samalla olemme päässeet tekemään hyödyllistä työtä ja auttamaan ihmisiä.

Samalla projekti on ollut mahdollisuus tutustua konkreettisesti kolmannen sektorin toimintaan:

-    Minusta on ollut hienoa päästä käymään näissä paikoissa, kohtaamaan ihmisiä ja näkemään, miten järjestöt käytännössä toimivat, Marion kuvailee.

Opiskelijoiden projekti ruoka-aputoimijoiden kanssa päättyy toukokuun lopussa, mutta useat opiskelijoista – Marion mukaan lukien – ovat halukkaita jatkamaan työskentelyä ruoka-avussa myös kesällä.

Lue myös Laurea Journalissa julkaistu artikkeli yhteistyöstä Espoon ruoka-avun kanssa, jonka ovat kirjoittaneet lehtorit Kirsi Leinonen, Irene Pylkkänen ja Kaijus Varjonen.