YAMK-opinnäytetyö: Monikielisten maahanmuuttaneiden huoltajien digitaalista osallisuutta edistetään Nurmijärvellä

Nurmijärven kunnan varhaiskasvatuspalveluissa otetaan käyttöön uusia käytänteitä edistämään monikielisten Suomeen muuttaneiden huoltajien digitaalisen palveluohjausjärjestelmä Päikyn käyttöä. Uusia käyttöön otettavia käytänteitä ovat varhaiskasvatushenkilöstön perehdyttäminen Päikky-huoltaja-näkymään sekä Päikyn käyttöönottoon liittyvän vastuunjaon ja roolien selkeyttäminen. 

Henkilökunnan perehdyttämisen lisäksi varhaiskasvatuspalveluissa käytössä olevia tärkeitä lomakkeita käännetään eri kielille, englanniksi, viroksi, ukrainaksi, venäjäksi ja arabiaksi, ja kielivalikoimaa tarkastellaan vuosittain. Näillä toimilla Nurmijärvi liittyy muiden monikielistä materiaalia käyttävien kuntien ja kaupunkien joukkoon. Eri kieliset ja erillisratkaisut eivät suosi mitään väestöryhmää, vaan niillä autetaan maahanmuuttaneita ja uusia yhteiskunnan jäseniä eteenpäin niin, että he pystyvät mahdollisimman nopeasti käyttämään normaalipalveluita.

Huoltajien digiosallisuus ei toteudu

Laurean Sosiaalialan käytäntöjen asiakaslähtöinen kehittäminen -YAMK-koulutuksen opiskelijan Maija Pulkkisen opinnäytetyön tulokset osoittivat, että varhaiskasvatushenkilöstö kokee monikielisten Suomeen muuttaneiden huoltajien käyttävän digitaalista Päikky-järjestelmää vähemmän kuin suomenkieliset huoltajat, ja heidän kokemustensa mukaan käytön vähäisyyteen vaikuttavat huoltajien Suomessa asumisen aika, suomen kielen taito sekä Suomeen muuttamisen tausta. Suurimmat esteet digitaalisen järjestelmän käyttöön ovat vahvan sähköisen tunnistautumisen haaste sekä digitaalisen tuen tarve. 

Varhaiskasvatuksen henkilöstö kokee, että huoltajien Päikyn käyttöä edistäisi digituen kehittäminen, joista konkreettinen avustaminen ja visuaaliset ohjeet tukisivat käyttöä parhaiten. Varhaiskasvattajat käyttävät jo ennestään monipuolisia viestintäkeinoja ja ymmärrettävää kieltä huoltajien kanssa, mutta näiden kielitietoisten toimintatapojen lisäämistä toivotaan kehitettävän entisestään. Päiväkotien johtajat ja varhaiskasvattajat nostavat esiin myös henkilöstön koulutustoiveita kulttuurisen osaamisen kehittymiselle ja kotoutumisen kaksisuuntaisuuden mahdollistamiselle yhtenä huoltajien kotoutumista edistävänä tekijänä. 

Digitaalinen järjestelmä on tärkeä työväline varhaiskasvatuksessa 

Sähköinen Päikky-järjestelmä mahdollistaa monipuoliset toiminnot, kuten lapsen lakisääteisen varhaiskasvatussuunnitelman tekemisen, hoitoaikavaraukset ja työvuorosuunnittelun sekä viestinnän ja tiedottamisen huoltajien, henkilöstön ja hallinnon välillä.

Digitaalinen toiminnanohjausjärjestelmä on näin ollen tärkeä työväline sekä päiväkotien johtajille että varhaiskasvatuksen lapsiryhmissä työskenteleville varhaiskasvattajille, ja kaikkien huoltajien toivotaan käyttävän Päikkyä. Huoltajien erilaisia ja yksilöllisiä elämäntilanteita kuitenkin ymmärretään ja Päikkyä merkityksellisemmäksi koetaan huoltajien todellinen kohtaaminen ja yhteinen ymmärrys.

Kieli kotoutumisen ja digitaalisen tasa-arvon edistäjänä

Opinnäytetyö nostaa tietoisuuteen kielelliseen moninaisuuteen, kotoutumiseen ja haavoittuvien väestöryhmien digitaaliseen toimijuuteen liittyviä teemoja moninaistuvassa kunnassa ja nopeasti digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Maahanmuuttaneiden lasten koulumenestys voi olla heikompaa kuin suomenkielisten perheiden lasten menestys, ja huoltajan osallisuuden nimissä ensimmäisen polven maahanmuuttaneiden yksi tärkeimmistä tavoitteista on omien lasten oppimisen ja koulunkäynnin seuraaminen. Tietoisuuden lisääminen digitaalisen eriarvoisuuden syistä ja seurauksista voivat auttaa vähentämään digitaalista eriarvoisuutta. Digitaalisesti tasa-arvoinen tulevaisuus on mahdollinen käyttäytymistä, uskomuksia, järjestelmiä ja käytäntöjä muuttamalla.

Sähköisten viranomaispalveluiden suomenkielisyys ja sanaston vaativuus tunnistettiin haasteina haastatteluissa. Yhtenä tärkeämpänä kotoutumista ja Päikyn käyttöä edistävänä tekijänä haastatellut pitivät omalla kielellä saatuja ohjeita, sillä uuden maan kielen ollessa vielä kehittyvä ja haastava, voi asiakas omaa äidinkieltään käyttämällä saada parhaiten tietoa ja olla perillä oikeuksistaan, mutta myös velvollisuuksistaan. Varhaiskasvatuksen työntekijät käyttävät monipuolisia toimintatapoja, jotka ovat kielitietoisia ja kotoutumista edistäviä, ja näitä on hyvä edistää entisestään. Kun toimintakulttuuri on kielitietoinen, se poistaa aktiivisesti osallistumisen ja ymmärtämisen esteitä. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että haastatteluihin osallistunut henkilöstö ymmärtää myönteisen suhtautumisen ja kiinnostuksen perheen ja lasten puhumiin kieliin ja tapoihin olevan tärkeää myös varhaiskasvatusikäisen lapsen identiteetin rakentumiselle.

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Nurmijärven kunnan varhaiskasvatuspalveluiden kanssa tutkimuksellisen kehittämisen lähestymistavalla ja tutkimuksellisella osiolla tavoiteltiin henkilöstön kokemuksia ja kehittämisen osiolla henkilöstön kehittämisehdotuksia edistämään digitaalista osallisuutta ja toimijuutta. Aineisto edusti 22 päiväkotia kunnan 30 päiväkodista, ja se kerättiin haastattelemalla päiväkotien johtajia ja päiväkotiryhmissä työskenteleviä varhaiskasvattajia. 

Tutustu opinnäytetyöhön Monikielisten maahanmuuttaneiden huoltajien digitaalisen palvelujärjestelmän käytön edistäminen varhaiskasvatuksessa Theseus-palvelussa.

Lisätietoja: 

Maija Pulkkinen
Sosiaalialan käytäntöjen asiakaslähtöinen kehittäminen (YAMK)
maijakpulkkinen@hotmail.com tai maija.pulkkinen@nurmijarvi.fi