Blogitekstejä
Tutustu VARAVA-hankkeen aikana tuotettuihin lyhyisiin blogiteksteihin ja kehitä tietoisuuttasi antirasismista, monikulttuurisuudesta ja rakenteellisesta rasismista. Tekstejä on sekä suomeksi että englanniksi.
Suomenkieliset blogitekstit
-
Ammattikorkeakouluilla merkittävä rooli yhteiskunnan monimuotoisuuden ja koulutuksellisen tasa-arvon edistäjinä
Samuli Maxenius, Asiantuntija, ARENE.
Ammattikorkeakoulut ovat lähivuosina merkittävässä roolissa yhteiskunnallisen moninaisuuden ja koulutuksellisen tasa-arvon edistäjinä. Kansalaisten koulutustason nosto, demograafinen kehitys ja koulutusperäisen maahanmuuton lisääminen tulevat kasvattamaan maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrää ammattikorkeakouluissa. Kehys on tarpeellista, sillä Suomessa ulkomaalaistaustaisten henkilöiden koulutustaso on edelleen merkittävästi kantaväestön koulutustasoa alhaisempi. Ammattikorkeakoulutukseen panostaminen onkin tärkeää, jotta tuemme ulkomaalaistaustaisten nuorten sosiaalista nousua ja siten yhteiskunnallista eheyttä ja koulutuksen tasa-arvoa.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen vuonna 2019 tekemä arviointi osoitti, että vaikka ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrä suomalaisissa korkeakouluissa on viime vuosikymmeninä kasvanut, ovat he edelleen aliedustettu ryhmä korkeakoulutuksessa. Enemmistö maahanmuuttajaopiskelijoista ja maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista opiskelee juuri ammattikorkeakouluissa.
Suomen demograafisen kehitys myötä maahanmuuttajataustaisten osuus nuorissa ikäluokissa tulee kasvamaan ja koulutusperäisen maahanmuuton määrä lisääntymään. Yhdessä nämä tekijät tulevat kasvattamaan ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrää korkeakouluissa. Ammattikorkeakoulut tulevat olemaan erityisesti maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kouluttajina merkittävässä roolissa, sillä toisen asteen koulutuksen vahva duaalisuus on ohjannut maahanmuuttajataustaisia nuoria ammatillisen koulutuksen piiriin. Ammattikorkeakoulut ovatkin tälle ryhmälle luontaisin paikka suorittaa korkeakoulututkinto. Tärkeää on myös kehittää ammattikorkeakoulujen valintaväyliä tukemaan erilaisista taustoista tulevien hakeutumista korkeakouluopintoihin.
Ammattikorkeakoulut ovat jo nyt monilla alueille keskeisiä monikulttuurisuuden keskittymiä, joissa erilaisista kulttuuritaustoista tulevat opiskelijat kohtaavat. Erityisesti monilla pienemmillä ammattikorkeakoulupaikkakunnilla alueen merkittävin ulkomaalaisista koostuva yhteisö ovat juuri ammattikorkeakoulun opiskelijat. Ammattikorkeakoulujen keskeisenä haasteena on luoda opiskelijaryhmien yhteisöllisyyttä tukevia malleja sekä toimintatapoja, jotka tukevat ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Arenen keväällä 2020 tekemän kyselyn mukaan merkittävä osa työnantajista ei ollut lainkaan kiinnostuneita palkkaamaan valmistuvia ulkomaalaisia opiskelijoita kieliosaamisesta riippumatta. On uskottavaa, että samat asenteet vaikuttavat myös maahanmuuttajataustaisten suomalaisten työllistymiseen asiantuntijatehtäviin.
Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kouluttamisen asiantuntija- ja esimiestehtäviin lisäksi ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli kantaväestön asenteiden ymmärryksen kasvattamisessa monikulttuurisuutta kohtaan. Monikulttuurisessa ammattikorkeakoulussa opiskelijat oppivat toimimaan erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa ja tavoitteena tulee olla, että yhteistyö ja toisten ymmärtäminen näkyy myös myöhemmin työelämässä ja yleisemmin yhteiskunnallisissa asenteissa.
Suomalaisen yhteiskunnan eheyden, tasa-arvoisuuden ja kilpailukyvyn kannalta on erityisen tärkeää, että saamme ulkomaalaistaustaiset nuoret korkeakoulujärjestelmämme piiriin. Koulutus on keskeinen väline sosiaalisen liikkuvuuden edistämisessä ja kouluttautuminen kumuloituu myös tulevien sukupolvien koulutuksellisiin valintoihin ja yhteiskunnalliseen integraatioon.
Lähteet
Airas et al. Taustalla on väliä – Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 22:2019. https://karvi.fi/wp-content/uploads/2019/11/KARVI_2219.pdf
”Työelämän korkeakoulu” – Ammattikorkeakoulut Suomessa, Arene ry 2021. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2021/Ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4n%20korkeakoulu%202021%20raportti%20v2.pdf?_t=1616063937
-
Havaintoja monikielisestä ja monikanavaisesta viestinnästä
Sanna Saarto, suunnittelija, Suomen Punainen Risti.
Viimeiset kaksi ja puoli vuotta pandemia-aikaa ovat koetelleet yhteiskuntaamme ja testanneet sen valmiuksia sekä toimivuutta monilla tavoin. Yksi esiin nousseista tärkeistä kysymyksistä on se, miten tavoitamme eri väestöryhmät kriisien kohdatessa.
Väestö muuttuu Suomessa ja olemme kulttuurisesti ja kielellisesti entistä moninaisempi ihmisjoukko. Suomessa elää lähes puoli miljoonaa vieraskielistä eivätkä vanhat suoraviivaiset viestintäkäytännöt enää riitä. Myöskään maahan muuttaneet eivät tietenkään ole homogeeninen ryhmä. Kuitenkin kriisin tullessa vieraskieliset ovat usein muita haavoittuvammassa asemassa.
Koronapandemia on selkeästi tuonut esille, että Suomessa on ryhmiä, joita ei tavoiteta helposti kriisin aikana. Osa maahanmuuttajaväestöstä ei ole päässyt koronaan liittyvän tiedon äärelle. Tähän tarpeeseen syntyi Suomen Punaisen Ristin maahanmuuttajajärjestöjen kanssa toteuttama Monikielisen ja monikanavaisen koronaviestinnän koordinaatiohanke (MMKV). Tavoitteena on kehittää ja tukea järjestöjen koronaviestintää, saavuttaa niiden kautta mahdollisemman paljon monikielisiä kohderyhmiä ja vaikuttaa viestinnällä ihmisten terveyskäyttäytymiseen. Hankkeessa myös selvitetään monikielisen valmius- ja kriisiviestinnän tilaa sekä varautumista mahdollisiin tuleviin poikkeustilanteisiin.
Mitä sitten on opittu monikielisestä ja monikanavaisesta viestinnästä?
Vuorovaikutusta Pelkkä tiedon tuottaminen ei riitä, sillä ilman keskustelua viesti menee usein ohi. Pitää olla tilaa ja aikaa keskustella sekä käsitellä asioita. Näin ei olla Suomessa ehkä totuttu tekemään.
Selkokieltä. Jokaiselle kieliryhmälle on mahdotonta tuottaa nopeasti omakielistä tiedotusta ja materiaalia. Tärkeää on tuottaa ajankohtaista tietoa selkokielellä, valmiiksi tiivistettynä. Ei oleteta, että kaikki ymmärtävät sanastot ja termit.
Kuvitusta Monikielisessä viestinnässä on tärkeää myös pystyä visuaalisesti havainnoimaan, mistä on kyse. Selkeällä kuvituksella tuetaan viestiä ja tehdään se helpommin ymmärrettäväksi.
Kuvastoja On tärkeää huomioida keitä kuvissa ja videoissa esiintyy ja kuka voi samaistua henkilöihin, jotta puhuteltaisiin eri ryhmiä.
Oikolukemista Ehdottomasti pitää käyttää luotettavaa oikolukijaa, kun tekstejä käännetään. Luottotulkit ja luottolukijat auttavat varmistamaan, että viesti ei muutu, vaikka kieli muuttuu
Jakelukanavia Materiaalien lisäksi myös jakelukanavilla on paljon merkitystä. On tiedettävä, mitkä sosiaalisen median alustat tai viestintäkanavat tavoittavat parhaiten oikeat kieliryhmät ja näiden sisällä esimerkiksi eri sukupolvet.
Viestinnän tapoja. Luottamuksen määrä viralliseen tietoon vaihtelee. On huomioitava, keneen on totuttu luottamaan ja miten – joskus esimerkiksi puhuttu sana on tärkeämpi kuin kirjoitettu.
Koulutusta Tarvitaan paljon koulutusta yhdenvertaisuudesta, antirasismista ja saavutettavuudesta, jotta tietoisuus ja ymmärrys lisääntyisivät.
Yhteisöllisyyttä vs. yksilöllisyyttä. Moni kaipaa erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin enemmän yhteisöllisyyttä ja vapaamuotoisempaa tunnelmaa. Toiset taas toivovat henkilökohtaista palvelua ja yksilöneuvontaa. Tavat ja toiveet saattavat vaihdella niin kulttuurien kuin yksilöidenkin välillä.
Verkostoitumista Jotta tavoittaisimme ihmiset kriisin sattuessa, tulee meidän verkostoitua etukäteen. Verkostojen ja kumppanuuksien rakentaminen sekä ylläpitäminen ovat avainasemassa kriiseihin varautuessa.
Avointa asennetta. Vuorovaikutuksessa asenne on paljon tärkeämpi kuin itse kysymys. Kun avoimella asenteella ja ystävällisellä sävyllä lähtee kysymään ja keskustelemaan, oppii paljon puolin ja toisin. On parempi kysyä kuin olettaa.
Osallistumista On varmistettava aito osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuus.
Luottamusta ja turvallisia kontakteja. Luottamuksen syntyminen eri toimijoiden kesken vie aikaa. Myös luottamus viranomaisiin voi vaihdella suuresti aiemmista kokemuksista riippuen. On tärkeää oppia tuntemaan toistemme toimintatapoja ja kehittää yhteisen toiminnan pelisääntöjä.
Yhteistyötä. Ymmärrys kasvaa, kun tehdään yhteistyötä ihmisten kanssa. Mitä moninaisempi joukko meillä on suunnittelemassa varautumista, sitä paremmin osaamme huomioida erilaisia tilanteita ja tarpeita.
Miten nämä tärkeät havainnot saadaan osaksi tuleviin kriiseihin varautumista ja valmiussuunnitelmia? Suomen Punaisella Ristillä prosessi ja sisäinen oppiminen ovat edelleen käynnissä. Käytäntöjemme on muututtava yhdessä muuttuvan yhteiskunnan kanssa. Meidän tulee olla varautuneita, jotta osaamme nopeasti ja tehokkaasti skaalata toimintaa monikielisessä ympäristössä.
Kun vuorovaikutus lisääntyy, ymmärrämme toisiamme paremmin ja opimme myös mitä ja miten viestiä toisillemme. Tämä koskee niin omaa naapurustoa kuin yhteiskuntaa laajemminkin. Mitä paremmin toisemme tunnemme, sitä paremmassa valmiudessa olemme kriisien kohdatessa.
Artikkelia varten on haastateltu Monikielisen ja monikanavaisen koronaviestintähankkeen koordinaattoria Marian Ismailia ja viestinnän asiantuntijaa Ee Eiseniä SPR:ltä.
-
Rasismista vapaa
Panu Artemjeff, yhdenvertaisuusasiantuntija ja tutkija.
Olen viime aikoina pohtinut sitä millainen paikka, tila tai organisaation voisi olla syrjinnästä, rasismista tai kiusaamisesta vapaa. Vapautuminen esimerkiksi syrjinnästä, kuulostaa ensi kuulemalta vapauttavalta ja jopa yksinkertaiselta mutta asian tarkempi pohtiminen avaa syvällisemmän näköalan tähän vaikeaan yhteiskunnalliseen kysymykseen. Mitä vapaus oikeastaan on ja kuinka sitä voidaan edistää?
Filosofi Isaiah Berlinin mukaan vapaus on ymmärretty kahdella keskeisellä tavalla viimeisten vuosisatojen aikana. Toisen käsityksen mukaan vapaus tarkoittaa vapautta omaan toimintaan vaikuttuvasti ulkoisista pakoista ja vaikuttumista. Kappaleen vapaa liike kuten Galileo asiaan kiteytti. Yhteiskunnallisesti tämä vapauskäsitys viittaa vapautumiseen ulkoisista pakoista, kuten ulkovaltojen vaikutusyrityksistä ja tämä onkin itsenäistymiskamppailuja käyneiden kansallisvaltioiden tarinoissa keskeinen elementti. Demokraattisten instituutioiden tulisi pyrkiä jatkuvaan toimintansa arvioimiseen ja kriittisten äänien tunnistaminen ja tunnustaminen tulisi nähdä vahvuutena, joka kertoo kyvystä kehittää instituution toiminnan yhdenvertaisuutta.
Syrjivästä käytöksestä tulee koitua sanktioita. Organisaation johdon rooli on erityisen tärkeä tämä tavoitteen osalta.
Toinen Isaiah Berlinin kuvaama vapauskäsitys liittyy yhteiskunnan tai yhteisön vapauteen asettaa omat sääntönsä itse hyväksi katsomiensa periaatteiden mukaan. Tämä demokraattinen (positiivinen) vapauskäsitys on hänen mukaansa velkaa etenkin Immanuel Kantin kaltaisille ajattelijoille, jotka etsivät ratkaisua yhteiskuntaan koossa pitävän moraalin ongelmaa, uskonnollisen auktoriteetin heikkenemisen jälkeen.
Syrjinnästä tai rasismista vapautuminen nähdään usein myös vapautumisena jonkun yhteiskunnan, ryhmän tai instituution syrjivästä toiminnasta. Tämä edellyttää kamppailua ja syrjintää ylläpitävän toimijan havahtumista oman toimintansa ongelmiin. Yhteisöjen ja yksilöiden kyky tunnistaa ja tunnustaa oman käytöksen ulossulkevia piirteitä on kuitenkin vajavainen. Haluamme tunnustusta myönteisessä, emme kielteisessä valossa. Tämä johtaa ajatteluun, jossa esimerkiksi rasismia tai rasisteja nähdään aina jossain muualla, oman itsen tai organisaation ulkopuolella.
Syrjimättömyyden asettaminen perusoikeudeksi on itsessään moraalinen ja poliittinen teko. Tämän lupauksen toteutuminen ei kuitenkaan tapahdu itsestään yhteiskunnassa, jossa yksilöt ja yhteisöt kamppailevat asemistaan sosiaalisen tunnustamisen areenoilla. Toisen alentaminen voi toimia itsensä ylentämisen tekniikkana. Oikeudellisten periaatteiden rikkomisesta tulee koitua riittäviä sosiaalisia seurauksia, jos niillä halutaan vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. On tärkeää, että periaatteet tehdään näkyväksi, mutta vielä tärkeäpää on se, että ne vaikuttavat sosiaalisen hierarkian tasolla. Syrjivästä käytöksestä tulee koitua sanktioita. Organisaation johdon rooli on erityisen tärkeä tämä tavoitteen osalta.
Se miten kohtelet toisia ihmisiä vaikuttaa heidän vapauteensa ja päinvastoin. Juuri siksi kaikenlaiset ennakkoluulot ja stereotypia, joita meillä kaikilla on, ovat vapauden toteutumisen merkittävä este.
Tunnustamisteoriaa kehittäneen Axel Honnethin mukaan vapauden ymmärtäminen edellyttää kolmannen näkökulman mukaan ottamista. Honnethin mukaan vapaus, jota hän kutsuu sosiaaliseksi vapaudeksi, on jotain sellaista, jonka koemme vain toisten ihmisten kautta ja myötävaikutuksella. Minäkuvamme ja toimintamahdollisuutemme ovat sidottu siihen, miten muut meihin suhtautuvat ja miten me vastavuoroisesti tunnustamme heidät. Tämä vastavuoroinen oleminen määrittää viime kädessä sen, kuinka vapaasti voimme olla sitä mitä haluamme, tulemmeko hyväksytyksi vai koemmeko että emme saa tunnustusta sellaisena kuin olemme. Todellinen vapaus onkin yhteiselämän muoto tai seurausta kaikkia osapuolia voimauttavasta sosiaalisesta toiminnasta. Se miten kohtelet toisia ihmisiä vaikuttaa heidän vapauteensa ja päinvastoin. Juuri siksi kaikenlaiset ennakkoluulot ja stereotypia, joita meillä kaikilla on, ovat vapauden toteutumisen merkittävä este.
Syrjinnästä vapautuminen edellyttää ainakin syrjinnän kieltävän lainsäädännön ja periaatteiden siirtymistä sosiaalisiin normeihin, organisaatioiden ja yhteisöjen kykyä tunnistaa ja muuttaa oman toiminnan syrjiviä vaikutuksia sekä jokaisen yksilön vastuuta vastavuoroisesti tunnustaa toinen ilman syrjiviä ennakko-oletuksia ja asenteita.
-
Korkeakouluilla tärkeä rooli kotoutumisessa
14.6.2022
Miika Sahamies, johtava asiantuntija, Akava ry.
Suomalainen yhteiskunta monimuotoistuu nopeasti. Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä ja kolminkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrä. Samalla pyrkimyksenä on, että vähintään 75 prosenttia opiskelijoista ja tutkijoista jää Suomeen valmistumisensa jälkeen.
Tavoitteisiin pääsemiseksi on maahantuloprosessia nopeutettu ja maakuvamarkkinointia kehitetty. Tervetulleiden toimenpiteiden rinnalla on huomiota kiinnitettävä nykyistä voimakkaammin myös varsinaiseen kotoutumiseen: palvelujärjestelmän kehittämiseen ja yhteiskunnan vastaanottavuuden lisäämiseen.
Laadukas koulutus on jo itsessään tärkeä vetovoimatekijä, mutta myös väline suomalaiseen yhteiskuntaan integroimiseksi. Kotimaisten kielten tarjonnan lisääminen kaikkiin korkeakouluopintoihin on välttämätöntä, mutta yhtä lailla on ymmärrettävä vastavuoroisen kotoutumisen merkitys. Myös suomalaiset tarvitsevat lisää ymmärrystä eri vähemmistöryhmistä ja niihin liittyen asennemuutoksia.
Oikeusministeriö on nostanut toistuvasti esille, kuinka etniset ja uskonnolliset vähemmistöt kohtaavat useiden selvitysten mukaan rasismia Suomessa. Tämä ilmenee niin yksittäisinä tekoina kuin arjessa tapahtuvana syrjintänä ja ulossulkemisena. Rasismia esiintyy laaja-alaisesti eri yhteiskunnan osa-alueilla niin koulutuksessa, työelämässä kuin julkisissa tiloissakin. Myös yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleissa yhteydenotoissa on alkuperä ollut useana vuotena peräkkäin yleisin yksittäinen syrjintäperuste vammaisuuden rinnalla.
Eri puolilla Suomea olevat korkeakoulut ovat keskeisiä toimijoita osaamisperusteisen maahanmuuton edistämisessä, mutta myös syrjinnän vastaisessa työssä. Akava on yhteistyökumppanina Laurea-ammattikorkeakoulun vetämässä Vastaanottava AMK – valtakunnallisesti rasismia vastaan (VARAVA) -hankkeessa. EU-rahoitteisen hankkeen tarkoituksena on kehittää ammattikorkeakoulujen kykyä tunnistaa rakenteellista rasismia, opiskelijan palvelupolkua rekrytoinnista työllistymiseen ja antirasistisia opetusmenetelmiä. On tärkeää, että kotoutumisen edistämiseksi luotavat toimenpiteet kohdistuvat kaikkiin toimijoihin, eikä vastuu ole ainoastaan maahantulijalla itsellään.
Myös monia muita erinomaisia käytäntöjä on jo olemassa kansainvälisten osaajien kotoutumisen tueksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on korkeakoulujen yhteyteen perustettu Talent Hub -toiminta. Sen avulla on luotu alueellisia yhteistyömalleja ja asiakaslähtöisiä palvelupolkuja kansainvälisten osaajien houkuttelun, rekrytoimisen, asettautumisen ja integroitumisen tueksi sekä yritysten ja kansainvälisten osaajien kohtaamiseksi. Toimintaa on tärkeää kehittää edelleen kiinteäksi osaksi kansainvälisten osaajien sekä heidän perheidensä alueellista palveluverkostoa.
Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon on oltava koko yhteiskuntaa ohjaavia arvoja. Työpaikoilla, koulutuksessa ja palvelujärjestelmässä tulee edistää moninaisuutta, eikä minkäänlaista syrjintää tule sallia. Kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi tehtävät politiikkatoimet uhkaavat jäädä puolitiehen Ilman yhteisiä toimia syrjinnän ja rasismin torjumiseksi.
-
”Keskustellaanko yhdenvertaisuudesta?”
14.6.2022
Mariia Suris & Sissi Huhtala.
Tampereen ammattikorkeakoulussa TAMKissa ollaan työstämässä saavutettavuus- ja tasa-arvo-ohjelmaa vuoden 2022 aikana. TAMKissa on myös käynnissä samanaikaisesti teemaan oleellisesti liittyvä Laurean koordinoima Vastaanottava amk – VARAVA – valtakunnallisesti rasismia vastaan -hanke rahoittajana Euroopan turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotoutumisrahasto. https://varava.fi/ VARAVA -hankkeessa pyritään tunnistamaan ja tiedostamaan rakenteellista rasismia – ja tietysti torjumaan sitä. Rakenteellinen rasismi voi ilmetä organisaatio- ja oppilaitostasolla esimerkiksi opetukseen liittyvissä toimintakäytännöissä.
Opiskelija Mariia Suris kysyy ”Keskustellaanko yhdenvertaisuudesta”, ja kuvaa omasta näkökulmastaan opetuksen toimintakäytäntöjä. Opiskelija kertoo siitä, miten hän on kokenut opiskelun ammattikorkeakoulussa ei-suomenkielisenä opiskelijana. Mariia esittää myös toiveita opettajille, ja ehdotuksia opetuksen paremmasta saavutettavuudesta.
Tekstin kirjoittamisen aloitus
Toimin TAMKissa VARAVA -hankkeen osaprojektin projektipäällikkönä. Mariia otti minuun yhteyttä hankkeen merkeissä, ja halusi kertoa kokemuksistaan. Pidimme Mariian kanssa Teams-palaverin, ja kävimme läpi Mariian opiskelun eri vaiheita. Mariia lähetti minulle kirjoittamaansa tekstiä, jota käytän tässä tekstissä lainauksina – opiskelijan puheenvuorona.
Opintoihin hakeutuminen – pääsykoe
Mariia pohtii ja ihmettelee sitä, että kun työelämässä hänen alallaan on tarvetta monen kielisistä ammattilaisista, ja että tällaisia hakijoita on paljon, mutta kuitenkin ammattikorkeakouluun opiskelemaan ei-suomenkielisiä valittuja on vähän. Onko siis pääsykokeiden erityisjärjestelyissä kehittämistä?
Mariia itse olisi toivonut, että pääsykokeessa olisi saanut käyttää sanakirjaa, ja että hän olisi saanut tietää etukäteen pääsykokeessa käytettävästä sanastosta ja tehtävätyypeistä – ja niitä hän kyselikin. Lisäksi hän olisi tarvinnut lisäaikaa.
”Kysyin esimerkkitehtäviä ja/tai aiheiden listaa (sain vastauksen ”ei tarvitse mitään erikoista sanastoa” – ei minun kohdallani ole totta tämä ”vain tavalliset peruskoulun jutut”, koska en ole käynyt peruskoulua Suomessa).”
”Olisi hyödyllistä perehtyä eri tehtävätyyppeihin (en ole aikaisemmin osallistunut monivalintakokeisiin, tehtävänannonmuodot eivät ole tuttuja).”
Opintojen aloitus – ja opintojen ohjaus
Ohjaus opintoihin, tietojärjestelmät, ja yleensäkin opintojen aloitus on tärkeää opintoihin kiinnittymisen ja opintoihin sisälle pääsyn kannalta. Mariia olisi tarvinnut selkeämpää ohjeistusta esimerkiksi hyväksilukemisesta ja sitä, että tieto oleellisista päivämääristä, kellonajoista jne. olisi saatu suullisen ilmoituksen lisäksi myös kirjallisesti. Toisaalta Mariian suomen kielen puhuminen on hänen omasta mielestään vahvempaa kuin kirjoittaminen, joten hän olisi toivonut opettajien kanssa viestimisessä saavansa käyttää enemmän keskustelua kuin vaikka sähköpostien kirjoittamista.
”Henkilölle, jolla on ollut vähän kosketusta suomalaiseen koulujärjestelmään, yleisperehdytys ei ole riittävää (opo? kuraattori? hyväksilukeminen? jne.), tarvitsee myös lyhyttä kirjallista yhteenvetoa, kun tulee liikaa uutta tietoa ja sanoja kerallaan.”
”Usein on vaikeaa, kun olennainen tieto tulee vain suullisesti (päivämäärät, kellonajat, huoneiden numerot jne.).”
”Itselle paljon helpompaa keskustella opettajan kanssa, kuin lähettää s-postiviestejä, jos asia ei ole lyhyt ja yksinkertainen (vähemmän tilaa väärinymmärtämiseen, 7 minuuttia keskustelua vs. 45 min. kirjeiden kirjoittamiseen).”
Opintojen aikana
Vieraalla kielellä opiskelu on ollut Mariialle usein raskasta ja kuormittavaa. Oppitunneilla on työskentelyn aloituksena esimerkiksi pitänyt silmäillä jotain pitkää tekstiä. Tähän Mariia ei ole pystynyt, pelkästä silmäilystä ei ole jäänyt mitään mieleen, ja kunnolla perehtymiseen ei ole ollut tarpeeksi aikaa. Kuormittavaa on ollut myös vilkkaassa keskusteluntäyttämässä luokkatilanteessa keskittyminen omaan lukemiseen ja kirjoittamiseen, ja tästä syystä Maria on halunnut, ja hakeutunutkin hiljaisempaan ja rauhallisempaan tilaan. Parasta ovat olleet tilanteet, jolloin on itse saanut päättää, mitä kirjaa tai artikkelia on käyttänyt johonkin tehtävään, ja että se on voinut olla vaikka englanninkielinen.
”Kun tunnilla tarvitsee ensin perehtyä pitkään tekstiin (mitä enemmän sivua, sitä enemmän aikaeroa muiden ryhmäläisten kanssa ja väsyttää kauheasti jo valmiiksi).”
”Silmäile” tätä opasta/kirjaa (en pysty helposti silmäilemään tekstiä suomeksi, joko keskityn kunnolla tai en ymmärrä tarpeeksi; voisiko olla tarkennuksia siitä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota – aiheet, otsikot, sivut…).”
”Kun tarvitsee lukea/kirjoittaa suomeksi samalla, kun samassa huoneessa on menossa keskustelu muissa ryhmissä – en vain osaa.”
”Iso helpotus, kun voi itse valita kirjan tai artikkelin johonkin tehtävään, ja se voi olla esim. englanniksi.”
Tenttitilanteet
Mariia puhuu sujuvaa suomen kieltä. Kirjoittaminen on hänelle vaikeampaa, koska hän haluaa kirjoittaa hyvin ja kieliopillisesti oikein. Tästä syystä hän peräänkuuluttaa erilaisia arviointitapoja. Hän kysyy, onko arvioinnin aina perustuttava kirjoittamiseen. Ja jos kirjoittaminen (essee tai kirjoitelma) on se arviointitapa, niin kirjoittamiseen hän tarvitsisi lisää aikaa ja mahdollisuutta käyttää sanakirjaa. Parhainta olisi saada tehdä tentti omassa rauhassa itsenäisesti esimerkiksi Moodlessa.
”Voiko joskus olla joku muu muoto kuin esseetentti tai kirjoitelma?”
”Aikarajat ovat yleensä liian tiukkoja.”
”Ilman sanakirjaa ja vaikka oikolukua on tuskallista.”
”Moodlessa helpompi tehdä, kuin Exam-terraariossa, käytän koko annetun ajan, ikävä ilman mahdollisuutta käydä vessassa.”
Palautteesta
Liian usein opiskelijoilta pyydetään palautetta vasta opintojakson päätyttyä. Opiskelijan kannalta tämä on turhaa, koska hän on jo opintojakson suorittanut. Opintojakson aikana kysyttävän palautteen kautta olisi vielä mahdollisuus vaikuttaa sekä opintojakson etenemiseen ja sisältöihin, että opiskelijan omaan oppimisprosessiin.
Mariian kokemus oli, että palautteen antamisella opintojakson jälkeen ei ollut vaikutusta. Lisäksi hän pohti sitä, että hänen palautteensa erottuu ja henkilöityy, koska omine vieraskielisenä tuottamineen virheineen hän koki olevansa tunnistettavissa.
”Anonyymipalaute ei ole mikään anonyymi, kun teen äidinkielenpuhujalle epätyyppilisiä kirjoitusvirheitä.”
”Muuten kirjallisen palautteen antaminen vie niin paljon aikaa, että joskus en siihen ryhdy (erityisesti kun sitä pyydetään klo 15.50).”
Kielitaidon kehittyminen?
Opettajat ovat hyvää tarkoittaen olleet sitä mieltä, ja Mariialle kommentoineet, että kielitaito kehittyy, ja opiskelu helpottuu ajan kanssa. Mariia on itse vähän eri mieltä. Tässä hetkessä ja juuri nyt, kun opiskelu vieraalla kielellä kuormittaa ja uuvuttaa, ei kielitaidon kehittymisen ajatuksesta tulevaisuudessa ole apua.
”Yleinen ajatus, mitä olen kuullut eri opettajilta, että mitä enemmän opiskelija harjoittelee kieltä eri tehtävien tekemällä, sitä nopeammin hänen kielitaitonsa kehittyy, ei välttämättä pidä paikkansa sellaisenaan. Huomasin, että välillä tulee ihan mahdoton väsymys ja opiskelumotivaationi kärsii. Sellainen suoritus, jota odotetaan äidinkielenpuhujalta, jolla ei ole oppimisvaikeuksia, voi olla ihan NIGHTMARE-vaikeustaso maahanmuuttajalle.”
Mariian kommentti tekstiin
Kirjoitin tämän kehyksen Mariian minulle tuottamaan tekstiin, ja lähetin tuotoksen hänelle kommentoitavaksi. Mariia halusi hieman korjata tulkintaani kielitaidon kehittymisestä, ja vastasi minulle:
” Kiitos, teksti vaikuttaa oikein hyvältä! Ainoa asia, jota haluaisin vähän täsmentää, on kappaleessa ”kielitaidon kehittyminen”. Olen sama mieltä opettajien kanssa, että kielitaitoni kehittyy myös koulutehtävien tekemisen kautta. Tarkoitin sitä, että kokemuksessani ylikuormitus hidastaa kaikkia oppimista, myös kielitaidon kehittymistä. Työalallani kieli on yksi tärkeimmistä työkaluista, ja kielen hallinta ei ole mikään sivutehtävä maahanmuuttajaopiskelijalle vaan ihan olennainen asia. Ja se on mukana joka ikisessä kurssissa, mikä merkittävästi nostaa sekä vaikeustasoa että tarvittavaa työnmäärää.
Lisäksi koen, että hyödyn enemmän esim. ammattiartikkeleista, joissa käsitellään aiheet ytimekkäästi, kuin paksuista kirjoista, joissa sama asia pyöritellään kymmenen kertaa. Kyse ei ole pelkästään ajankäytöstä, mutta myös sitä väsymyksestä, joka tulee lukemisen myötä, ja sitten taas tekstin varsinainen sisältö ei enää välttämättä tule perille.”
Lopuksi
Mitä se on se rakenteellinen rasismi? Se on toimintoihin, käytäntöihin, ja rakenteisiin liittyviä eriarvoistavia toimintatapoja, ja käytäntöjä, joista osa on helposti muutettavia, kunhan ne on ensin tunnistettu ja tiedostettu. Mariian esittämät toiveet, ja ehdotukset ovat juuri tällaisia, pieniä ja helposti toteutettavia ja muutettavia asioita opetuskäytännöissä. Tarvitaan vain näiden eriarvoistavien epäkohtien tiedostamista ja aitoa halua toimia saavutettavuuden edistämiseksi.
-
Yhdessä toiminnallisesti työskennellen – VARAVAn työpajojen tunnelmia ja tuotoksia / TAMK
14.6.2022
Ensimmäinen työpaja
VARAVA -hankkeen alueellisessa sidosryhmätapaamisessa Tampereen ammattikorkeakoululla 18.3.2022 pohdittiin rasismia ja antirasismia runotyöskentelyn avulla. Jokainen kirjoitti post-it -lapuille kolme sanaa, jotka tulivat mieleen teemasta.
Sitten viiden hengen ryhmä muodosti jokaisen sanoista (yhteensä siis 15 sanaa) runon, johon sai lisätä muutaman sidossanan, ja taivuttaa alkuperäisiä sanoja. Tässä yhden ryhmän tuotos.
”Epävarmuutta parempi vaihtoehto on ilo ja rohkeus. Aktiivisesti pitää ymmärtää, hyväksyä ja huomioida. Yhdessä avoin keskustelu edistää inklusiivisuutta ja yhdenvertaisuutta.”
Toinen työpaja
Antirasismi opetuksessa -työpajassa 7.4.2022 Tampereen ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun erityisopettajaopiskelijat työstivät kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen dialogikorttien (Taike) avulla rasismiin/antirasismiin, tai yleensä monikulttuurisuuteen liittyviä tilanteita ja kokemuksia oppilaitosmaailmassa piirtämällä ja kirjoittamalla.
Kolmas työpaja
Laureassa 18.5. pidetyn Antirasismi opetuksessa -työpajan ohjelman aloitti Mixed Finns -kouluttajien esitys, jossa he kertoivat toteuttamastaan koulupilotista ja sen pohjalta laatimastaan oppaasta Opas antirasistisempaan koulutusjärjestelmään. https://www.mixedfinns.fi/
Lehtori Kosti Nivalainen sai aikaan osallistujissa tunnekokemuksia esittämällä videon irakilaisen viulistin Samer Saadin tulkinnasta Täällä pohjantähden alla. https://www.youtube.com/watch?v=3cdW-N3SHhg
Vuorovaikutus virtuaalisissa kohtaamisissa oli YC Felinin aiheena. YC aloitti kysymällä ”Mitä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus?”, ja osallistujat tuottivat vastauksia. YC viittasi Ida Hummelstedtin väitöskirjatutkimukseen, jonka mukaan antirasistinen opetus ei onnistu ilman, että käsittelee samalla sosiaalisen oikeudenmukaisuuden aiheita.
YC kertoi tutkimuksista, joita vuorovaikutuksesta virtuaalisissa kohtaamisissa on tehty, ja johdatti osallistujat eri puolille maailmaa kohtaamaan ihmisiä Lyftan virtuaalisessa tarinamaailmassa.
Työpajan päätteeksi työskenneltiin yhdessä opiskelijakokemuksia pohtien ja ratkaisuja hahmotellen. Opiskelija Mariia Suris on kertonut kokemuksistaan ja opiskelupolustaan ei-suomenkielisenä opiskelijana Tampereen ammattikorkeakoulussa. Mariia kysyy ”Keskustellaanko yhdenvertaisuudesta?”. Työpajan osallistujat saivat ryhmissä pohdittavakseen Mariian opiskelupolun eri vaiheiden kokemuksia, esimerkiksi hakuvaihe, opintojen aloitus, tenttitilanteet, palautteen antaminen jne.
Keskustellaanko yhdenvertaisuudesta:
https://blogs.tuni.fi/tamkblogi/hanketoiminta/keskustellaanko-yhdenvertaisuudesta/
Yhteenvetoa työpajoista
Työpajat ovat olleet mukavia kohtaamisia eri ihmisten kanssa. Osallistujat ovat olleet kiinnostuneita antirasismi opetuksessa -teemasta, ja osallistuneet aktiivisesti.
Olemme halunneet paitsi tarjota tietoa antirasismista, myös erityisesti osallistaa ihmisiä itse tiedostamaan oppilaitosmaailman rakenteellista rasismia toiminnallisten tehtävien kautta.
Koemme, että runot, piirtäminen, kirjoittaminen, sekä muunlainen yhdessä toiminnallisesti työskentely on toimiva menetelmä antirasismi-teemasta keskustelun virittämisessä. Toiminnallisen työskentelyn jälkeen keskustelu on runsasta ja antoisaa.
-
Tunnista rakenteellinen rasismi – VARAVA auttaa!
3.1.2022
Marraskuun alussa Laureassa käynnistyi uusi hanke Vastaanottava AMK – valtakunnallisesti rasismia vastaan eli tuttavallisesti VARAVA, jonka rahoittaja on Euroopan turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotoutumisrahasto. VARAVA kehittää Suomen ammattikorkeakouluja kohti vastaanottavampaa toimintakulttuuria, jotta yhdenvertaisuus toteutuisi riippumatta henkilön etnisestä taustasta.
Hankkeen tausta ja perustelut
Ammattikorkeakoulut toimivat työelämän ja julkisten palvelujen leikkauskohdassa. Ammattikorkeakouluista valmistuvat opiskelijat ovat tulevaisuuden tekijöitä ja päättäjiä. Ammattikorkeakoulut ovat siten avainasemassa yhdenvertaisen työelämän luomisessa ja voivat esimerkillään, toiminnallaan ja sidosryhmäyhteistyöllään vaikuttaa laajasti yhteiskunnalliseen ilmapiiriin. Tarvitsemme kuitenkin toimintamalleja, uudenlaista yhteisöllisyyttä ja avointa toimintakulttuuria, jotta vastaanottavuuden esteenä oleva rakenteellinen rasismi osataan tunnistaa ja tiedostaa. Lisäksi tarvitaan käytännön osaamista mm. antirasististen menetelmien omaksumista opetuksessa. Tulevaisuuden AMK voi antirasistisen toimintakulttuurin sisäistäneenä vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan vastaanottavuutta ja tukea käynnissä olevaa kestävän kasvun ohjelmaa.Suomen hallituksen tavoite korkeakoulujen saavutettavuuden parantamiseksi sekä toimenpideohjelma kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi oppilaitoksissa haastavat korkeakoulut edistämään opiskelijoiden ja henkilöstön yhdenvertaisuutta. OKM:n selvityksen mukaan korkeakoulujen kansainvälistyminen on lisännyt moninaisuutta, mikä ei kuitenkaan automaattisesti takaa etnisestä taustasta riippumatonta yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuden ongelmat voivat liittyä prosessin eri vaiheisiin esimerkiksi rekrytointiin ja opintoihin hakeutumiseen, opintoihin ja harjoitteluun tai työllistymiseen. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen opiskelijajärjestön SAMOK:n AMK-opiskelijoiden arvot ja asenteet -kyselyn mukaan vähemmistöön kuuluviin opiskelijoihin kohdistuu enemmän häirintää kuin opiskelijoihin keskimäärin. Useimmin häirintä kohdistuu ulkonäöltään valtavirrasta poikkeaviin opiskelijoihin ja etninen tausta tai aatteellinen vakaumus aiheuttavat epäasiallista kohtelua.Hankkeen tavoitteetVARAVA-hankkeen tavoitteena on kehittää (1) ammattikorkeakoulujen kykyä tunnistaa rakenteellista rasismia, (2) opiskelijan palvelupolkua rekrytoinnista työllistymiseen ja (3) antirasistisia opetusmenetelmiä. Hanketoimijat toteuttavat Laurean johdolla palvelumuotoiluprosessin kehittäen kolmansista maista tulevan opiskelijan palvelupolun eri vaiheita opintoihin hakeutumisesta työllistymiseen saakka. Prosessi sisältää valtakunnallisen kyselyn ja taustatutkimuksen, yhteiskehittämisen ja opetusmenetelmien kehittämisen työpajoja.Hankkeen toimijat
Kolmansista maista tulevien opiskelijoiden palvelupolun kehittämiseen osallistuu opiskelijoita, henkilöstöä ja sidosryhmiä Laureasta sekä Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakouluista. Lyfta Oy dokumentoi ja tarinallistaa muutosprosessin. Yhteistyökumppaneina ovat kolmen korkeakoulun opiskelijajärjestöt, valtakunnalliset opiskelija- ja työntekijäjärjestöt (SAMOK, Arene, Akava), antirasismin ja vastaanottavuuden asiantuntijoita, kuten siirtolaisuusinstituutti, Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO sekä muita keskeisiä yhteistyötahoja, yhteiskunnallisia vaikuttajia, asiantuntijoita, työnantajia ja kuntien toimijoita.Miten hanke näkyy Laureassa vuoden 2022 aikana?
Toteutamme valtakunnallisen kyselyn opiskelijoille ja henkilöstölle. Kokoamme tietoa ammattikorkeakoulujen aiemmasta toiminnasta vastaanottavuuden kehittäjinä: missä verkostoissa toimimme ja mitä toimia on jo toteutettu. Toteutamme yhteiskehittämisen työpajat kansainvälisten opiskelijoiden, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Laadimme valtakunnallisen toimintasuunnitelman ja toimenpidesuositukset ja kokoamme antirasistista osaamista hyödynnettävään muotoon (tietopaketti, MOOC).Lähteet:OKM 2021. Kohti saavutettavampaa korkeakoulua. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163235
OKM 2021. Toimenpideohjelma kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi. https://okm.fi/kiusaamisen-ehkaisemisohjelma
SAMOK 2019. AMK-opiskelijoiden arvot ja asenteet. https://samok.fi/wp-content/uploads/2019/03/arvotasenteet_a4_netti.pdf
Englanninkieliset blogitekstit
-
Universities of applied sciences play an important role in promoting diversity and educational equality in society
Samuli Maxenius, Asiantuntija, ARENE.
In the coming years, universities of applied sciences will play a significant role in promoting social diversity and educational equality. Raising the level of education of citizens, demographic development and increasing education-based immigration will increase the number of immigrants and students with an immigrant background in universities of applied sciences. The framework is necessary, because in Finland the level of education of persons with foreign background is still significantly lower than that of the native population. It is therefore important to invest in polytechnic education in order to support the social rise of young people with a foreign background and thus social integrity and equality in education.
An evaluation carried out by the NationalCentre for The Evaluation of Education in 2019 showed that although the number of students with foreign background in Finnish higher education institutions has grown in recent decades, they are still an underrepresented group in higher education. The majority of immigrant students and students with an immigrant background study at universities of applied sciences.
As a result of the demographic development in Finland, the share of people with an immigrant background in younger age groups will grow and the amount of education-based immigration will increase. Together, these factors will increase the number of students with foreign background in higher education institutions. Universities of applied sciences will play a significant role in educating students, especially those with an immigrant background, as the strong duality of upper secondary education has guided young people with an immigrant background into vocational education and training. Universities of applied sciences are the most natural place for this group to complete a university degree. It is also important to develop the admission channels of universities of applied sciences to support people from different backgrounds applying for higher education studies.
Universities of applied sciences are already central hubs of multiculturalism in many areas, where students from different cultural backgrounds meet. Especially in many smaller university of applied sciences localities, the most significant community of foreigners in the region is precisely the students of the polytechnic. A key challenge for universities of applied sciences is to create models that support the communality of student groups and practices that support the transition of students with a foreign background to working life. According to a survey conducted by Arene in the spring of 2020, a significant number of employers were not at all interested in hiring graduating foreign students, regardless of their language skills. It is plausible that the same setof positions will also affect the employment of Finns with an immigrant background in expert positions.
In addition to training students with a foreign background for expert and supervisory positions, universities of applied sciences play a significant role in increasing the understanding of the attitudes of the native population towards multiculturalism. In a multicultural university of applied sciences, students learn to work with people from different backgrounds, and the aim must be that cooperation and understanding of others is also reflected later in working life and, more generally, in societalattitudes.
It is particularly important for the integrity, equality and competitiveness of Finnish society that we bring young people with a foreign background into our higher education system. Education is a key tool for promoting social mobility, and education is also cumulative in the educational choices and social integration of future generations.
References
Airas et al. Background matters – Students with foreign background on the higher education path, National Centre for Educational Assessment 22:2019. https://karvi.fi/wp-content/uploads/2019/11/KARVI_2219.pdf
“School of Working Life” – Universities of Applied Sciences in Finland, Arene ry 2021. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2021/Ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4n%20korkeakoulu%202021%20raportti%20v2.pdf?_t=1616063937
-
Observations on multilingual and multichannel communication
Sanna Saarto, planning officer, Finnish Red Cross.
The past two and a half years of pandemic have tested our society and its capabilities and functionality in many ways. One of the important questions it has raised is how we reach different population groups when facing a crisis.
The population is changing in Finland, and culturally and linguistically we are an increasingly diverse group of people. Almost half a million foreign language speakers live in Finland, and the old straightforward communication practices are no longer sufficient. Of course, immigrants are not a homogeneous group either. However, during a crisis, foreign language speakers are often in a more vulnerable position than others.
The Covid-19 pandemic has clearly shown that not all the population in Finland is easily reached during crisis. Part of the immigrant population has not been able to access information related to Covid-19. The Multilingual and Multichannel Coronavirus Communications Coordination Project (MMCC) implemented by the Finnish Red Cross together with immigrant organisations was born out of this need. The goal is to develop and support the organisations’ coronavirus communications, reach multilingual target groups and use communications to impact people’s health behavior. The project also investigates the status of multilingual preparedness and crisis communications and preparation for possible future emergency situations.So what has been learned about multilingual and multichannel communications?
Interaction. Merely producing information is not enough, because without discussion, the message is often missed. There must be space and time to discuss and process issues. This is perhaps something not so commonly done in Finland.
Easy language. It is impossible to quickly produce information and material in all the languages in every situation. It is important to produce up-to-date information in easy language, already reduced. It should not be not assumed that everyone understands all the vocabularies and terms.
Illustration. In multilingual communication, it is also important to be able to visually observe what the contents are about. A clear illustration supports the message and makes it easier to understand.
Photo galleries. It is important to take into account who appears in the pictures and videos and who can relate to them, in order to address different groups.
Proofreading. It is absolutely necessary to use a reliable proofreader when translating texts. Trusted interpreters and readers help ensure that the message does not change, even if the language changes.
Distribution channels. In addition to materials, distribution channels are also very important. It is good to know which social media platforms or communication channels best reach the different language groups and within these, for example, different generations.
Ways of communication. Levels of trust in official information may vary greatly. It is important to consider what are trusted sources and how information needs to be transmitted – sometimes, for example, spoken word is more trusted than the written word.
Education. A lot of education about equality, anti-racism and accessibility is needed to increase awareness and understanding.
Communalism vs. individualism. Many people hope for more feeling of community and a more informal atmosphere for different occasions and events. At the same time others hope for personal service and individual advice. Customs and expectations may vary between cultures as well as between individuals.Networking. In order to reach people in the event of a crisis, we must network in advance. Building and maintaining networks and partnerships are crucial when preparing for crises.
An open attitude. In an interaction, attitude is more important than the question itself. When you start asking questions and talking with an open attitude and a friendly tone, learning happens both ways. It is better to ask than to assume.
Participation. The possibility of genuine participation must be ensured.
Trust and safe contacts. It takes time to build trust between different actors. Trust in the authorities can also vary greatly depending on previous experiences. It is important to get to know each other’s ways of working and to develop the rules of the game for common action.
Cooperation. Understanding grows when we cooperate with people. The more diverse group we have planning for preparedness, the better equipped we are to consider different situations and needs.
How can these important observations be included in preparation for future crises and contingency plans? At the Finnish Red Cross, the process and internal learning are still ongoing. Our practices must change together with the changing society. We must be prepared so that we can quickly and efficiently scale operations in a multilingual environment.
As interaction increases, we understand each other better and learn what and how to communicate with each other. This applies both to one’s own neighbourhood and to society more broadly. The better we know each other, the better prepared we are in the face of crises.Marian Ismail, coordinator, and Ee Eisen, communications expert, of the Multilingual and Multichannel Coronavirus Communications Coordination Project of the Finnish Red Cross have been interviewed for the article.
-
Free of Racism
Panu Artemjeff, yhdenvertaisuusasiantuntija ja tutkija.
I have recently thought about what kind of place, space or organization could be free of discrimination, racism and bullying. Becoming free for example from discrimination sounds liberating at first, and even simple, but considering this matter further opens deeper view of this complicated societal question. What exactly is liberty and how can one promote it?
According to philosopher Isaiah Berlin liberty has been understood in two fundamental ways for the last centuries. According to one view, liberty means freedom from external restrictions, obligations and interference. Free movement of an object, as Galileo called it. In societal context this idea of liberty refers to becoming free of external compulsions, such as when foreign powers try to influence others, and this is a central element in the stories of nation states where they have tried to become independent. Democratic institutes should try to strive for constant evaluation of their actions and recognizing and acknowledging critical voices should be seen as a strength, which tells about the capability to develop the equality of institute’s actions.
Becoming free of discrimination and racism is also often perceived as becoming free of discriminating actions of some society, group, or institution. This necessitates fighting and for the actor who maintains discrimination to become aware of the problems of their own actions. However, the ability of communities and individuals to recognize and acknowledge features of their exclusive actions is often flawed. We want recognition in positive light, not negative. This leads to thinking in which for example racism and racist people are always seen somewhere else, outside oneself and the organization.
This leads to thinking in which for example racism and racist people are always seen somewhere else, outside oneself and the organization.
Another view of liberty which Isaiah Berlin describes, has to do with society’s or community’s freedom to set their own rules based on the principles they see fit. According to him, this democratic (positive) concept of liberty owes especially to thinkers such as Immanuel Kant, who searched for solution to the moral dilemma that holds the society together, after religious authority weakened.
Becoming free of discrimination and racism is also often perceived as becoming free of discriminating actions of some society, group, or institution. This necessitates fighting and for the actor who maintains discrimination to become aware of the problems of their own actions. However, the ability of communities and individuals to recognize and acknowledge features of their exclusive actions is often flawed. We want recognition in positive light, not negative. This leads to thinking in which for example racism and racist people are always seen somewhere else, outside oneself and the organization.
Setting non-discrimination as a fundamental right is itself a moral and political act. However, fulfilling this promise does not happen spontaneously in a society, where individuals and communities fight over their places in the arena of social acknowledgment. Making someone else feel inferior can work as a technique to make oneself feel superior. Breaking legal principles should result in sufficient social consequences if one wants those to affect the behavior of people. It is important that the principles are made visible, but even more important is that the principles have an effect in the social hierarchy level. There should be sanctions for discriminating behavior. The role of organization’s management is particularly important when it comes to this goal.
How you treat other people influences their freedom and vice versa. That is why all types of prejudice and stereotypes, which we all have, are significant obstacles in actualizing freedom.
According to Axel Honneth, who developed recognition theory, understanding freedom requires one to take into consideration a third aspect. According to Honneth, freedom, which he calls social freedom, is something we experience only through other people and their contribution. Our self-image and ability to take action are bound to how others view us and how we acknowledge them in turn. Eventually, this mutual existence determines how freely we can be what we want to be, will we be accepted, or do we feel that we don’t get recognition if we are who we are. As such, real freedom is a form of co-existing or a result of social action which empowers all parties involved. How you treat other people influences their freedom and vice versa. That is why all types of prejudice and stereotypes, which we all have, are significant obstacles in actualizing freedom.
Becoming free of discrimination requires, at least, transition of laws and principles that prohibit discrimination to social norms, the ability for organizations and communities to recognize and change their own actions that have discriminatory effects, and responsibility of every individual to mutually acknowledge another person without discriminatory prejudice or attitudes.
-
”Should we discuss equality?”
Mariia Suris & Sissi Huhtala.
Tampere University of Applied Sciences TAMK is working on an accessibility and equality program during 2022. At the same time, TAMK is running the Host University of Applied Sciences- Varava- National Against Racism project, coordinated by Laurea and funded by the European Fund for Asylum, Immigration and Integration. https://varava.fi/ The VARAVA project aims to identify and raise awareness of structural racism – and, of course, to combat it. Structural racism can manifest itself at the organizational and educational level, for example in teaching practices.
Student Mariia Suris kysyy “Is there discussion about equality?” and describes teaching practices from her own perspective. The student talks about how he or she experienced studying at a polytechnic as a non-Finnish speaking student. Maria also wishes and suggests to the teachers’ better accessibility of teaching.
Starting to write the text
I work at TAMK as a project manager for a subproject of the VARAVA project. Mariia contacted me about the project and wanted to share her experiences. We had a Teams meeting and went through the different stages of Mariia´s studies. Mariia sent me the text message which I use in this text as a quotes- as a student speech.
Applying for studies- entrance exam
Maria is thinking and wondering, when there is a need for multilingual professionals in her working field and there are many such applicants, why there is only few non-Finnish speaking students to study at the University of Applied Sciences. Is there a development in special arrangements for entrance examinations?
She would have liked to use dictionary in the entrance exam and to have known in advance about the vocabulary and types of tasks used in the entrance exam. Otherwise, she would need more time to do the exam.
“I asked for a sample assignments and/or list of topics ( I got the answer “ You don’t need any special vocabulary, just ordinary primary school stuff “- and this doesn’t apply to me since I haven’t attended primary school in Finland).”
“It would be useful to be familiar with different types of tasks ( I have not taken part in multiple-choice tests before, the forms of assignment are not familiar ).”
Initiation and supervision of studies
Guidance on studies, information systems, and the start of studies in general are important for access and adhence to studies. Mariia would have needed clearer guidance on, for example, approval and the fact that information on relevant dates, times etc would have been obtained not only orally but also in writing. On the other hand, in Mariias opinion, her spoken Finnish language is stronger than written. She would prefer to use more conversation when communicating with teachers, than writing emails.
“For person that have had little contact with Finnish schooling system, general familiarization is not enough (opo? curator? acceptance? etc.). Person also needs short written summary when there is too many new words and information at the time. “
“Often, it is difficult when relevant information is presented orally (dates, times, room numbers, etc.)”
“It is much easier to simply talk to the teacher, rather than sending an email, if the matter is not short ad simple (less room for misunderstanding, 7 minutes of conversation vs. 45 minutes of writing emails).”
During the studies
Studying in a foreign language has often been difficult and burdensome for Mariia. In the lessons, for example, she had to keep an eye on a long text to start working. Mariia has not been able to do this, because nothing has been remembered just by looking, and there has not been enough time to get acquainted properly. Focusing on her own reading and writing has also been stressful in a lively conversational classroom situation, which is why Maria has wanted, and sought, a quieter and more peaceful space. The best situations where when you have been able to decide for yourself which book or article you will use for a task, and they could be even in English.
“When the class fist needs to read a long text ( the more pages, the more time difference with the other group members and it is already terribly tiering).
“When it says “take a look” at this guide or a book ( I cannot easily look at the text in Finnish; either I focus properly or I don’t don’t understand enough. Could there be details on what to look out for- topics, titles,pages..).”
“When you need to read/write in Finnish while there is a discussion in other groups in the same room- I just can´t.”
“A big relief when you can choose a book or article for a task yourself, and it can be in English.”
Exam situations
Mariia speaks fluently in Finnish. Writing is harder for her because she wants to write well and grammatically correct. For this reason, she asks for a different way of evaluating. She asks whether assessment should always be based on writing. If writing (an essay) is the only way of assessment, then she would need more time and access to dictionary to write it. It would be best to be able to take the exam on your own, for example in Moodle.
“Can there be some other form of examination than essay or writing?”
“Time limits are usually too tight.”
“Without a dictionary and even proofreading is painful.”
“It is easier to do it in Moodle than in Exam Terrarium, because I spend there all my time without an opportunity to go to the bathroom.”
From the feedback
Too often, students are only asked for the feedback at the end of the course. For the student, this is useless because he has already completed the course. Through the feedback asked during the course, it would be still possible to influence both, the process and content of the course and the students ‘own learning process.
Mariias experience was that giving feedback after the course had no effect. In addition, she reflected on the fact that her feedback stood out and became personalized, because with her own writing mistakes in foreign language, she felt identifiable.
“Anonymous feedback is not anonymous when I make atypical writing mistakes for a native speaker.”
“Otherwise, giving written feedback takes so much time that sometimes I don’t do it (especially when asked at 15.50).”
Development of language skills?
Teachers have thought and commented to Mariia, that language skills are evolving and learning becomes easier overtime. Mariia, herself, disagree with this a bit. At the moment, when studying in a foreign language is a stressful and exhausting, idea of developing language skills in the future is of no help.
“The general idea that I have heard from different teachers is that, the more the student practices a language by doing different tasks, the faster his or hers language skills develop, which may not be the case. I have noticed that sometimes there is impossible fatigue and my motivation for studying suffers. Performance that is expected of a native speaker who does not have a learning disability, can be quite a NIGHTMARE for an immigrant."
Mariias comment on the text
I wrote this frame in the text Mariia produced for me and sent the output to her for comment. Mariia wanted to correct my interpretation of the development of language skills a bit, and answered me:
“Thank you, the text looks really good! The only thing I would like to clarify a bit is the development of language skills. I agree with the teachers that my language skills also develop through doing school assignments. I meant that in my experience, overload slows down all learning, including the development of language skills. In my field of work, language is one of the most important tools, and language management is not a side task for an immigrant student but quite an essential thing. And it’s included in every single course, which significantly raises both the level of difficulty and the amount of work required.
In addition, I feel that I benefit more from, for example, professional articles that deal with topics concisely than from thick books that rotate the same thing ten times. It’s not just about spending time, it’s also about the fatigue that comes with reading, and then again, the actual content of the text cannot be delieverd. ”
Finally
What is that structural racism? It is unequal practices related to functions, policies, and structures, and practices, some of which are easily modified as long as they are first identified and recognized. The wishes and suggestions expressed by Maria are just such things that are small and easy to implement and change in teaching practices. All that is needed is an awareness of these unequal disadvantages and a genuine desire to take action to promote accessibility.
-
Working together functionally – the moods and outputs of VARAVA’s workshops / TAMK
First workshop
At the regional stakeholder meeting of the VARAVA project at Tampere University of Applied Sciences on March 18, 2022, racism and anti-racism were discussed through poetry work. Everyone wrote three words on the post-it notes that came to mind about the theme.
Then a group of five people formed a poem for each of the words (for a total of 15 words), to which a few conjunctions could be added, and to bend the original words. Here is the output of one group.
“A better option than uncertainty is joy and courage. One must actively understand, accept and pay attention. Together, an open debate promotes inclusion and equality.”
Second workshop
In the workshop Anti-Racism in Education 7.4.2022 Tampere University of Applied Sciences University of Applied Sciences, special needs students worked with cultural diversity and sustainable development dialogue cards (Taike) on situations and experiences related to racism / anti-racism, or multiculturalism in general.
The student groups selected one word from the dialogue cards and produced images or text related to it. A wide range of ideas and themes were described, for example, the current state of war. Language awareness also came to the fore through the difficulty of understanding Finnish sayings.
Third workshop
In Laurea, on 18.5. the program of the Anti-Racism in Education workshop started with a presentation by Mixed Finns trainers, in which they told about the school pilot they implemented and the guide to a guide to a more anti-racist education system. https://www.mixedfinns.fi/
Lecturer Kosti Nivalainen created emotional experiences in the participants by presenting a video of the interpretation of the Iraqi violinist Samer Saad here under the North Star. https://www.youtube.com/watch?v=3cdW-N3SHhg
Interaction in virtual encounters was the subject of YC Felin. The YC started by asking “What is social justice?” And participants produced responses. Then YC referred to Ida Hummelstedt’s dissertation research that anti-racist teaching cannot succeed without addressing issues of social justice at the same time. https://www.sttinfo.fi/tiedote/pelkka-hyvantahtoinen-monikulttuurisuuskasvatus-ei-riita-purkamaa-eriarvoisuus-koulutusega?publisherId=3747&releaseId=69939737
YC reported on the research that has been done on the interaction in the virtual encounters and led participants from around the world to meet people in the virtual story world of Lyfta.
At the end of the workshop, they worked together, reflecting on student experiences and outlining solutions. Student Mariia Suris has told about her experiences and study path as a non-Finnish-speaking student at Tampere University of Applied Sciences. Mariia asks “Are we discussing equality?”. The participants of the workshop were given the opportunity to reflect on the experiences of different stages of Maria’s study path, such as the application phase, the start of studies, exam situations, giving feedback, etc. https://blogs.tuni.fi/tamkblogi/hanketoiminta/keskustellaanko-yhdenvertaisuudesta/
Summary of workshops
The workshops have been nice encounters with different people. Participants have been interested in the theme of anti-racism in education and have participated actively.
We have wanted not only to provide information about anti-racism, but also, in particular, to involve people themselves in being aware of structural racism in the world of education through functional tasks.
We feel that poetry, drawing, writing, and other forms of working together functionally are an effective way to stimulate discussion about the theme of anti-racism. After functional work, the discussion is plentiful and rewarding.
-
Recognize structural racism – VARAVA helps!
At the beginning of November, Laurea launched a new project, The Host University of Applied Sciences – nationally against racism, or VARAVA, which is funded by the European Asylum, Immigration and Integration Fund. VARAVA is developing Finnish polytechnics towards a more receptive operating culture, so that equality is achieved regardless of a person’s ethnic background.
Projects Background and Reasons
Polytechnics operate at the intersection of working life and public services. Students graduating from polytechnics are the makers and decision-makers of the future. Polytechnics thus play a key role in creating an equal working life and can have a wide-ranging impact on the social climate through their example, activities and stakeholder cooperation. However, we need policies, a new kind of community and an open culture to identify and raise awareness of structural racism, which is a barrier to receptivity. In addition, practical skills are needed e.g. adoption of anti-racist methods in teaching. By internalizing the anti-racist operating culture, the future polytechnic can strengthen the receptivity of Finnish society and support the ongoing sustainable growth program.
The Finnish government’s goal is to improve the accessibility of higher education institutions and the program of measures to prevent bullying, violence and harassment in educational institutions challenge higher education institutions to promote equality between students and staff. According to the OKM study, the internationalization of higher education institutions has increased diversity, which, however, does not automatically guarantee equality regardless of ethnic background. Equality issues can be related to different stages of the process, such as recruitment and application, study and training, or employment. For example, according to the University of Applied Sciences’ student association SAMOKs survey of the values and attitudes of polytechnic students, minority students face more harassment than students on average. Most often, harassment targets students who look different than the mainstream, or have different ethnical background or ideological beliefs.
Projects objectives
VARAVA develops (1) the ability of polytechnics to identify structural racism, (2) the student’s service path from recruitment to employment, and (3) anti-racist teaching methods. Project actors implement a service design process, developing the stages of a service path for a student from a third country, from applying for studies to employment. The process includes nationwide survey and background research, as well as co-development and development of teaching methods. Development work is documented and narrated.
Project actors
Students, staff and stakeholders from Laurea, Seinäjoki and Tampere Polytechnics are participating in the development of the service path for students from third countries. Lyfta Oy documents and narrates the change process. The partners are the student organizations of the three universities, the national student and employee organizations (SAMOK, Arene, Akava), experts on anti-racism and receptivity, such as the Migration Institute, the Ethnic Relations Advisory Board ETNO and other key partners, social actors, experts, employers.
How will the project look at Laurea during 2022?
We conduct a nationwide survey of students and staff. We gather information on the past activities of polytechnics as developers of receptivity: in which networks we operate and what actions have already been taken. We conduct co-development workshops with international students, staff and stakeholders. We draw up a national action plan, recommendations for action and compile anti-racist expertise into a usable format (information package, MOOC).
Sources:
OKM 2021. Towards a more accessible university. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163235
OKM 2021. Program of measures to prevent bullying, violence and harassment. https://okm.fi/kiusaamisen-ehkaisemisohjelma
SAMOK 2019. Values and attitudes of polytechnic students. https://samok.fi/wp-content/uploads/2019/03/arvotasenteet_a4_netti.pdf