SOTE2020-seminaari Laureassa: Sote-muutos haastaa osaamisen

Uutinen 27.3.2018

​Sote-uudistus ja yleinen työelämän murros haastaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen. Digitalisaatio, monikulttuurisuus ja niukat resurssit muuttavat tapaa tehdä työtä, tuottaa palveluja ja kehittää osaamista ja ammattitaitoa. COPE-hankkeen ja Laurean järjestämä SOTE2020-seminaari kokosi keskiviikkona 21.3.2019 alan opettajia, kouluttajia ja asiantuntijoita Leppävaaran kampukselle.

Seminaarin avasi opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Lehikoisen mukaan on äärimmäisen tärkeää tutkia ja analysoida uuden osaamisen tarpeita ja siten varautua tulevaan muutokseen:

- Tapahtuipa sote-uudistus missä rakenteissa ja millä aikataululla tahansa, edellyttää se joka tapauksessa paljon uutta osaamista, hän painotti.

Uutta koulutusta tarvitaan kansliapäällikkö Lehikoisen mielestä kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon tasoilla:

- Selkeä koulutus- ja osaamistarve on myös moniammatillisen yhteistyön lisääntyminen joka puolella sote-alaa. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyöllä sekä yhteisillä rakenteilla voidaan tulevaisuudessa luoda rajat ylittäviä osaamisen alueita ja purkaa ammatillista eriytymistä, Lehikoinen jatkoi.

Asiakaslähtöisyys osaamisen ytimeen

COPE-hankkeen ja Laurean SOTE2020-seminaarin teemana oli ajankohtaisen sote-uudistuksen haasteet osaamiselle ja koulutuksen kehittämiselle.  Hankkeen tutkijat kertoivat näkemyksiään siitä, miten sote-uudistus haastaa moniammatillisen yhteistyön, ammatillisen osaamisen, johtamisen ja päätöksenteon.

Tutkimuspäällikkö Timo Sinervo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoi, että sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota voidaan toteuttaa ainakin kolmella eri tavalla: kokoamalla samaan tulosyksikköön eri alojen toimijoita, tekemällä yhteistyötä sektoreiden välillä ja palveluohjauksen keinoin.

- Asiakkaan näkökulma pitäisi ottaa huomioon laajemmin kuin oman ammatin ja organisaation näkökulmasta ja miettiä, kuka ottaa kopin asiakkaasta. Moniammatillisella tiimillä tulisi olla yhteinen tavoite, mitä asiakkaan kohdalla pitää saada kuntoon, korosti Sinervo.

Yliopettaja Soile Juujärvi Laureasta tarkasteli sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisten orientaatioiden eroja, jotka voivat hämmentää puolin ja toisin. Terveydenhuollon päätöksenteossa korostuu näyttöön perustuva tieto, kun taas sosiaalihuollon päätöksenteossa korostuu lainsäädännön tunteminen ja eettiset ohjeet.

Johtajuusosaaminen korostuu kaikilla tasoilla

Professori Vuokko Niiranen, projektitutkija Joakim Zitting ja tutkija Sanna Laulainen Itä-Suomen yliopistosta jatkoivat omissa puheenvuoroissaan tarkastelemalla päätöksentekoa, johtamista ja organisaatiokansalaisuutta työelämän murroksessa.

- Kiinnostava kysymys on, voiko tietyn alan ammattilainen johtaa toisen alan ammattilaisia tai voisiko johtaja tulla peräti sote-alan ulkopuolelta.  Päätöksenteossa yleensä korostetaan tutkimustiedon merkitystä. Sitä voisi korostaa myös uudistusten käytännön toteuttamisessa, jotta myös toimintatavat uudistuisivat, totesi professori Niiranen.

Projektitutkija Zitting puolestaan tarkasteli keski- ja lähijohdon haasteita. Niiden rajat ovat hämärtyneet ja osaamisvaatimukset kasvaneet. Tarvitaan hankintaprosessien tuntemista, markkinointiosaamista ja vaikuttavuuden arviointiosaamista sekä toisaalta verkostoitumista ja yhteistyötä kuntien, valtionhallinnon toimijoiden ja järjestöjen välillä.  Laulainen jatkoi tarkastelemalla esityksessään työntekijöitä johtamiskumppaneina organisaatiokansalaisuuden käsitteen kautta.  Muutoksen edistäminen edellyttää työntekijöiltä avoimuutta, joustavuutta, halua kokeilla uusia toimintatapoja ja tahtoa tehdä toisin.

Työpajasta keinoja digitalisuuden käyttöönottoon

Keskiviikon SOTE2020-seminaari jatkui aamupäivän jälkeen työpajaosuudella. Työpajoissa perehdyttiin COPE-hankkeessa kehitettyihin pedagogisiin malleihin ja ratkaisuihin neljän teeman alla: asiakaslähtöisyyteen simulaation keinoin, eettisten ongelmien ratkaisuun verkkokeskustelussa, monikulttuuriseen asiakastyöhön sekä sote-digiin ja yhteiskehittämiseen.

Digitalisuuden hyödyntämiseen sote-alalla keskittyneen työpajan ohjasivat tutkija Sari Kujala Aalto-yliopistosta ja yliopettaja Elina Rajalahti Laureasta. Työpajan osallistujat pääsivät ryhmätyössä pohtimaan digitalisuuden käyttöönoton johtamisen käytäntöihin ja digiosaamisen kehittämiseen sote-ammattilaisten keskuudessa.

Käyttöönoton johtamisessa osallistujat pitivät erityisen tärkeänä kaikkien eri ammattiryhmien osallistamista ja kuulemista hyvissä ajoin ennen muutosta. Myös esteitä käyttöönotolle tunnistettiin useita: muutosvastarinta, ajanpuute ja koko henkilöstön koulutuksen järjestäminen. Esteet ylitetään riittävällä resursoinnilla sekä jatkuvalla seurannalla ja kehittämisellä. Myös koko työyhteisöltä edellytetään hyvää asennetta ja joustamista.

Koko sote-henkilöstön digiosaamisen kehittämistä voidaan tukea lähtemällä liikkeelle pienillä kokeiluilla ja rajatulla määrällä uusia digiratkaisuja. Työpajan osallistujien mukaan muutoksen läpivientiin tarvitaan ehdottomasti myös riittävästi aikaa ja tukihenkilöitä henkilöstön keskuudesta.

Videotallenteen SOTE2020-seminaarista voi katsoa Youtubesta.