Vaikuttava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta
Laureassa kerätään vuosittain palautetta hankepartnereilta niissä hankkeissa, joissa Laurea on toiminut koordinaattorina. Vuonna 2023 päättyneet hankkeet ylsivät erinomaisiin arvioihin hankepartnereille lähetetyssä kyselyssä ja kaikki vastaajat arvioivat Laurean onnistumisen hankkeen koordinoinnissa kokonaisuudessaan kiitettäväksi tai hyväksi. Kyselyssä pyydettiin arviointia esimerkiksi hankkeen eri osa-alueista, tulosten merkityksestä ja suositteluhalukkuudesta. Laurean suositteluindeksi (NPS) oli 60, mikä on parannus edellisvuoteen (57) verrattuna.
Laurean suositteluindeksi (NPS) on 60, kun Laurean koordinoimien hankkeiden partnereilta kysyttiin palautetta Laurean onnistumisesta.
Hankkeiden onnistumiset ovat avanneet Laurealle ovia muun muassa uusiin kansainvälistä kilpailtua hankerahoitusta tavoitteleviin hankekonsortioihin. Esimerkiksi loppuvuodesta Laurea oli mukana neljässä turvallisuusalan hankehaussa, joille myönnettiin rahoitus Euroopan unionin Horisontti Eurooppa -ohjelmasta. Laurean saaman kilpaillun ulkopuolisen TKI-rahoituksen kasvu jatkui vuonna 2023 ja saavutti 8,3 miljoonan euron tason. Vuonna 2022 vastaava luku oli 7 miljoonaa euroa. Kolmessa vuodessa Laurea on lähes kaksinkertaistanut ulkopuolisen TKI-rahoituksensa.
Laurean koordinoima, hybridiuhkien torjuntaan keskittyvän EU-HYBNET-hankkeen verkosto on kasvanut yli 130 organisaation laajuiseksi. Tämä osoittaa, miten hankkeen tuloksilla on vankka pohja yhteiskunnan tarpeiden määrittäjänä ja suosittelijana. Euroopan komissio ja monet EU-toimielimet sekä jäsenmaat ovat olleet kiinnostuneita kuulemaan EU-HYBNET-hankkeen tuloksista, jonka johdosta laurealaisia hanketoimijoita on kutsuttu esittelemään tuloksia ja tulevaisuuden näkökulmia lukuisiin korkean profiilin tilaisuuksiin.
TKI-osaamista ja eurooppalaisen tutkimusrahoituksen hakemista uusmaalaisten organisaatioiden keskuudessa kehitettiin syksyllä 2023 päättyneessä Eurooppalaisen TKI-yhteistyön kehittäminen ja vahvistaminen Uudellamaalla -hankkeessa. Hankkeessa kehitettiin monitoimijaista yhteistyötä erityisesti yritysten suuntaan ja luotiin puitteita TKI-kumppanuuksien muodostamiselle painottaen kansainvälistä näkökulmaa. Näin on pyritty varmistamaan innovaatiorahoituksen riittävyys uusmaalaisille toimijoille. Hankkeessa muun muassa toteutettiin viiden MOOC-kurssin kokonaisuus, jotka tekevät tutuksi TKI-toimintaa ja sen eri osa-alueita.
Osana Laurean avoimuuden tiekarttaa avattiin Laurean datakatalogi täydentämään hankkeiden kuvauksia verkkosivuillamme. Datakatalogi tuo esiin hankkeissa tuotettujen tutkimus- ja kehittämisaineistojen metatiedot ja tiedon aineistojen uudelleenkäytön mahdollisuuksista. Aineistojen hallinta ja uudelleenkäyttö ovat kestävän kehityksen mukaista toimintaa ja vahvistavat yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Vaikuttavuus koostuu aineistojen ja toimintaympäristön tunnistamisesta, aineistojen ja infrastruktuurin hallinnoinnista, juridisesta, eettisestä ja teknologisesta osaamisesta sekä aineistojen uudelleen hyödyntämisestä ja jatkokäytöstä.
Monipuolistuneet julkaisumuodot ovat myös vahvistaneet Laurean yhteiskunnallista osallisuutta ja vaikuttavuutta. Podcastit ja videot ovat uudehkoja tapoja tuottaa ja jakaa tietoa toiminnasta ja saavuttaa myös uusia yleisöjä. Laurean toimintaa kuvattiin paitsi podcasteissa ja videoissa myös tekstijulkaisuina ennätysmäärä. Kasvua oli vuodesta 2022 lähes 35 %. Myös Laurean omia julkaisukanavia, verkkolehti Laurea Journalia, Laurea Julkaisuja sekä uutuutena pidemmille ammatillisille artikkeleille tarkoitettua Laurea Longia, julkaistiin ja luettiin aktiivisesti. Journalissa julkaistiin vuoden 2023 aikana 375 juttua, joista 242 oli ammatillisia artikkeleita ja 133 blogitekstejä. Vuoden 2023 julkaisutavoitteet ylittyivät reippaasti.
Katsaus vaikuttavuuteen: TKI
Vuoden laurealaiseksi valittiin yliopettaja Teemu Rantanen
Vuoden laurealainen 2023 -tunnustuksen saajaksi valittiin yliopettaja Teemu Rantanen. Jo yli 20 vuotta Laureassa työskennellyt Rantanen on toiminut aktiivisesti niin sosiaalialan YAMK-koulutusten kuin TKI-hankkeiden parissa. Tunnustuksen valintaperusteissa Rantasta kiitettiin, että hän on pidetty ja arvostettu kollega, joka on toiminut avainroolissa YAMK-koulutusten kehittämisessä sekä tuloksellisessa toteuttamisessa. Häntä kuvattiin erinomaiseksi onnistujaksi hankehauissa ja Laurean arvojen mukaiseksi ja vaikuttavaksi yhteistyön rakentajaksi eri yksiköiden välille. Lue lisää.
Hyvä käytäntö: PamuRobo-hanke
Laurean vuoden vaikuttavimpana TKI-tekona palkittiin vuonna 2023 Palvelujen kehittäminen teknologian, palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen avulla – PamuRobo-hanke. Hankkeen tavoitteena on ollut kartoittaa osaamistarpeita ja tuottaa uutta osaamista työelämään, parantaa työllistymismahdollisuuksia, kehittää henkilöstön osaamista, edistää yhteistyötä sidosryhmien kanssa ja tuottaa toimintamalli koulutuksen, työvoimapalveluiden ja työelämän yhteistyölle. Koulutusta on hankkeessa toteutettu alanvaihtajille, työttömille,
työttömyysuhan alla oleville ja urakehitystä tavoitteleville yli 2600 opintopisteen verran. Lue lisää hankkeesta.
eHealth-konferenssi: digitaalisten terveyspalveluiden kestävä kehitys vaatii ihmislähtöistä näkökulmaa
Suomen Telelääketieteen ja eHealth -seuran järjestämä 28. kansainvälinen eHealth-konferenssi pidettiin 12.–13. lokakuuta Laureassa, joka toimi myös tapahtuman toisena pääjärjestäjänä. Konferenssin teemana oli ”Human-oriented Approach in eHealth and Digital Services”. Tämän vuoden konferenssin avauksissa käsiteltiin kestävän digitaalisen terveyden huollon ja haavoittuvien ryhmien asemaa. Jotta digitaalisten palveluiden laatu- ja eettisyyslupaukset voidaan saavuttaa, täytyy ammattilaisten digiosaaminen turvata. Lue lisää konferenssista.
Kriittisen tiedonvaihtoinfrastruktuurin ja kyberturvallisuuden kansainvälinen CRITIS2023-konferenssi keräsi laajan kansainvälisen yleisön Laureaan
Kriittisen tiedonvaihtoinfrastruktuurin turvallisuutta käsittelevä kansainvälinen CRITIS2023-konferenssi järjestettiin 13.–15. syyskuuta Tikkurilan kampuksella. Vuosittain järjestettävässä konferenssissa esiteltiin uusimpia tutkimustuloksia ja tulevaisuuden haasteita kriittisen tiedonvaihtoinfrastruktuurin ja kriittisen infrastruktuurin parissa. Uusia tiedonvaihto- ja tilannekuvan ylläpitoon liittyviä ratkaisuja esiteltiin laajalti pohtien niiden vahvuuksia yhteiskunnan turvallisuudelle. Erityisen vilkasta keskustelua käytiin tekoälyn käytöstä tulevaisuudessa ja siihen liittyvistä mahdollisuuksista ja uhista. Konferenssissa käsiteltiin myös Euroopan unionin kahden uuden kriittisen infrastruktuurin turvallisuutta edistävän direktiivin CER ja NIS-2 tulevaa käyttöönottoa. Lue lisää konferenssista.
Laurea mukana uudistamassa TKI-toiminnan arviointikäytänteitä
Laurea-ammattikorkeakoulu ja 16 muuta suomalaista ammattikorkeakoulua ovat allekirjoituksellaan sitoutuneet CoARA-sopimukseen. Kansainvälisen Coalition of Advancing Researh Assessment (CoARA) -yhteenliittymän tavoitteena on uudistaa tutkimuksen arviointikäytänteitä. Tutkimustyötä arvioidaan jatkuvasti ja arvioinnilla ohjataan niin tutkijoiden urakehitystä kuin tutkimusrahoituksen jakautumista. CoARA:n periaatteiden ytimessä on ajatus siitä, että tutkijoiden ja muiden tutkimuksen kanssa tekemisissä olevien henkilöiden meriittejä tulisi tarkastella entistä kokonaisvaltaisemmin. Lue lisää CoARA-verkostosta.
Ammattikorkeakoulu on kilpailukykyinen työpaikka korkeatasoisille tutkijoille
Laureassa tutkijana toimiva tekniikan tohtori Nikolina Koporčić läpäisi ensimmäisenä korkeakoulun historiassa tutkijan urapolun etenemisarvioinnin ja nimettiin johtavaksi tutkijaksi. Kyseessä on merkittävä etappi Laurean Tutkijan urapolku -toiminnassa, joka käynnistyi vuonna 2021. Tutkijan urapolun tarkoitus on tukea ja tarjota tutkijoille ammattikorkeakoulussa ennustettavia ja pitkäjänteisiä etenemismahdollisuuksia. Tullakseen valituksi johtavaksi tutkijaksi täytyy henkilön läpäistä tutkijan urapolun kolmiportainen etenemisarviointi. Lue lisää tutkijan urapolusta Laureassa.
IRWIN-hankkeen suositus: Suomeen tarvitaan kansalaistiedon tietomalli vahvistamaan varautumisen dialogia
Tiedon huoltovarmuudella viitataan koko yhteiskunnan kykyyn tuottaa tietoperustaista varautumista. Kansalaisten osallisuus tiedon huoltovarmuudesta on erityinen haaste, jonka merkityksen viimeaikaiset kriisit, kuten COVID-19-pandemia, ovat osoittaneet. Suomen Akatemian rahoittamassa IRWIN-hankkeessa syksyllä julkaistu politiikkasuositus esittääkin suosituksia, miten tiedon huoltovarmuutta voidaan vahvistaa kansalaistiedon tietomallilla. Yhtenä ratkaisuehdotuksena IRWIN-hankkeessa esitetään avoimen ja monenkeskisen tietomallin luomista. Tiedon huoltovarmuus edellyttää kansalaisyhteiskuntaan ulottuvaa avointa ja myös neljännen sektorin toimijoiden saatavissa olevaa tietomallia, joka määrittää toimijoiden roolit, viestinnän periaatteet, keskeisimmän tiedon rakenteen ja toimintavastuut. Lue lisää IRWIN-hankkeen suosituksesta.