Kuvaus pedagogisesta ratkaisusta

Pedagogisen ratkaisun taustalla oli Laurean kouluttamien kokemusasiantuntijoiden kokemus sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden yhteistyön toimimattomuudesta perheen näkökulmasta. Laurea Otaniemen sosiaali- ja terveysalan opetuksessa haluttiin tarttua tähän kehittämistarpeeseen. Seuraavaksi etsittiin yhdessä opintojaksot, joiden oppimistavoitteisiin simulaatioperheiden ohjaus ja neuvonta soveltuvat.

Opintojaksot, jotka olivat mukana:

• G8363-3002 Sydän- ja hengityselimistön toiminnan tukeminen / Fysioterapia
• R0364-3006 Kuntouttavat työmenetelmät, ohjaus ja neuvontatyö aikuissosiaalityössä / Sosionomi
• R0204-3001 Uudistuva monialainen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen / Terveydenhoitaja

Monialaiset simulaatiopäivät aloitettiin kokemusasiantuntijan puheenvuorolla. Simulaatiopäivät toteutettiin 10.-11.2.2020 Otaniemen kampuksella, jossa fysioterapeutti-,  terveydenhoitaja- ja sosionomiopiskelijat työskentelivät 11-12 henkilön tiimeissä erilaisissa rooleissa toimien ja ratkoen asiakasperheiden tilanteita. Asiakasperheiden simulaatiotilanteet perustuivat osin todellisiin tilanteisiin. Opiskelijat saivat neljä asiakascasea muutaman viikon etukäteen luettavaksi ja valmistautuivat kukin haluamallaan tavalla simulaatiota varten. Opettajat jakoivat etukäteen opiskelijat satunnaisesti monialaisiin tiimeihin. Opiskelijat ohjeistettiin hakeutumaan simulaatiopäivinä sekä asiakkaan, asiantuntijan että tarkkailijan rooliin.

Miten oppimisen laatu näyttäytyy ratkaisussa ja miten se vaikuttaa hyvään oppimiskokemukseen?

Yhteisen haasteen tai ongelman ratkaiseminen vaati monialaista lähestymistä ja se sai opiskelijat tutustumaan ja verkostoitumaan toistensa kanssa koulutusalasta riippumatta. Opiskelijat kokivat, että he oppivat tuntemaan toisen alan osaamista ja asiantuntijuutta paremmin konkreettisen toiminnan kautta. He myös hahmottivat, miten vähän tiesivät muiden sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisten toiminnasta. Myös oman alan asiantuntijuus hahmottui selkeämmäksi. Opiskelijat oppivat sopeuttamaan omaa toimintaansa tiimin työskentelyyn yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tiimissä työskentely sai heidät toimimaan itseohjautuvasti dialogissa, kun vuorotellen kukin ohjasi asiakasta tai selvitti perheen tilannetta omasta näkökulmastaan. Osaaminen kehittyi siten asiakkaan ja kollegan kohtaamisessa, vuorovaikutustaidoissa sekä ohjaamisosaamisessa.

Simulaatiotyöskentelyyn perehdytyksessä korostettiin avoimuutta ja avointa mieltä, sillä simulaatiotilanteissa oltiin oppimassa toinen toisilta. Tätä tuki se, että simulaatiotilanteen jälkeen opiskelijat antoivat toisilleen vertaispalautetta kirjallisesti ja suullisesti.

Opiskelijan kommentteja:

”Silmiä avaavaa työskentelyä. Jäsentelevää, jossa oppi minkä alan ammattilainen hoitaa minkä tyyppisiä asioita.”

”Hyvä kun tapasi muiden alojen opiskelijoita. Sai uusia näkökulmia."

”Opettavainen. Oppi omista ja muiden toimintatavoista sekä monialaisesta palvelujärjestelmästä.”

Idean uutuusarvo 

Monialaisia simulaatiopäiviä ei ole aiemmin suunniteltu ja toteutettu Otaniemen kampuksella näin laajasti ja onnistuneesti yhdessä kolmen eri osaamis- ja koulutusalan kesken. Simulaatiopäivät suunniteltiin ja toteutettiin lisäksi tiiviissä yhteistyössä työelämän ja kokemusasiantuntijan kanssa.

Miten LbD:n eli ke­hit­tä­mis­poh­jai­sen oppimisen elementit näkyvät rat­kai­sus­sa?

Harjoitus vastaa suoraan työelämän tarpeisiin. HUS:ssa ammattilaiset harjoittelevat simulaatioiden avulla ja lisäksi Espooseen ollaan parhaillaan suunnittelemassa ensimmäistä perhekeskusta. Kokemusasiantuntijan puheenvuoro vahvisti tarvetta kehittää sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteisiä toimintamalleja.

LbD:n elementit näkyivät muun muassa seuraavasti:

• Autenttisuus: Todellisuuteen pohjautuvat asiakascaset
• Kumppanuus: HUS:n ja Espoon kaupungin kanssa tehty työelämäyhteistyö
• Kokemuksellisuus: Kokemusasiantuntija mukana suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa, oppiminen tapahtui toiminnan ja sen reflektoinnin kautta.
• Luovuus: Opintojaksojen moniammatillinen ja uudenlainen integrointi   
• Tutkimuksellisuus: Simulaatio-opetuksen hyödyt on osoitettu tutkimustiedolla. Otaniemen pilotista kerättiin palautetta opiskelijoilta, kokemusasiantuntijalta, työelämäkumppaneilta ja lehtoreilta sekä suullisesti että kirjallisesti.
• Yhteisön ja yksilön oppiminen sekä uuden osaamisen rakentaminen: Simulaatiopäivät lisäsivät eri alojen lehtoreiden ymmärrystä toistensa koulutusaloista. Opiskelijatiimeissä tapahtui simulaatioperheiden auttamisen kautta yhteisöllistä oppimista. Opiskelijat olivat tyytyväisiä, kun tutustuivat toisten alojen opiskelijoihin ja heidän osaamiseensa. “oppii konsultoimaan muiden alojen ammattilaisia”.  

Mitkä ovat tämän ratkaisun ydinasiat?

Monialaisella simulaatiolla saatiin suuri opiskelijaryhmä (90 opiskelijaa) työskentelemään intensiivisesti ja käytännönläheisesti. Opiskelijan työtä oli ennakkovalmistautuminen sekä läsnäolo klo 9-16 simulaatiopäivinä. Ohjaamassa kahden päivän aikana oli viisi opettajaa ja kolme työelämäasiantuntijaa. Opettajaohjaus simulaatioissa oli jaettu niin, että eri osaamisalojen opettajat ohjasivat opiskelijoita yhdessä, jotta saatiin monialaista näkemystä tilanteisiin myös sitä kautta.

Ratkaisun ytimessä on moniammatillinen yhteisöllinen oppiminen, jolla pystyttiin vastaamaan kokemusasiantuntijan esiintuomaan sote-alojen yhteistyön kehittämistarpeeseen.

Työ­kalut ja –välineet, joilla ratkaisu to­teu­te­taan

Simulaatioiden yhteissuunnittelussa käytettiin OneDrivea. Simulaatiopäiviin tulee varata simulaatioiden mukainen määrä työskentelytiloja, joissa simulaatiot toteutetaan. Tilanteeseen riittää avoin asenne, pöytä ja tuolit, jossa asiantuntijat ja asiakkaat istuvat. Tarkkailijat seuraavat tilannetta etäämmällä istuen. Case-kuvauksia pitää tulostaa valmiiksi jokaiselle case-pisteelle, samoin vertaispalautteessa käytettyjä arviointilomakkeita. Case-pisteille on myös hyvä varata kyniä ja paperia mahdollisten muistiinpanojen tekemiseen.

Työmäärä ratkaisun takana: kuinka aikaavievä/haastava ratkaisu oli toteuttaa? (toistettavuus) 

Simulaatiopäivien suunnittelu vaati opettajilta yhteistä suunnitteluaikaa, jotta saatiin päätettyä mitkä opiskelijaryhmät osallistuvat simulaatiopäiviin ja samalla saatiin sovittua toteutuspäivät. Suunnittelija varasi ajoissa ajat osallistuvien opiskelijaryhmien kalentereihin. Lisäksi yhteistä suunnitteluaikaa tarvittiin, jotta saatiin muodostettua simulaatiopäivien rakenne ja suunniteltua simulaatioiden toteuttamistapa. Lisäksi casien laatiminen vaati opettajilta yhteistä suunnitteluaikaa, jotta caseista tuli tarpeeksi vaativia ja eri asiantuntija-alat sisältäviä. Lisäksi suunnitteluaikaa tarvittiin opiskelijoille suunnatun yleisohjeen tekemiseen, joka sisälsi työskentelyohjeet, päivän aikataulun sekä ryhmäjaot sekä tarkkailijoille tuotetun arviointilomakkeen laatimiseen.

Toteutukset olivat kahtena päivänä klo 9-16. Simulaatioiden suunnitteluun ja arviointiin meni kaiken kaikkiaan noin 15 tuntia.

Simulaatiopäivien toteuttaminen jatkossa on paljon helpompaa, koska peruspohja on jo olemassa. Caseja voi jatkotyöstää ja parantaa toteutusta opiskelijapalaute huomioiden.

Pedagogisesta ratkaisusta saatu palaute

Opiskelijapalautetta kerättiin yhteisessä palautekeskustelussa jokaisen simulaatio-casen jälkeen sekä yhteisesti simulaatiopäivien päätteeksi. Tässä muutamia otteita:

"Harjoituksissa tuli hyvin esiin moniammatillisen tiimin hyödyt."

"Opettavainen ja käytännönläheinen tapa oppia.”

Palautteen perusteella yhteisen haasteen tai ongelman ratkaiseminen vaati monialaista lähestymistä ja se sai opiskelijat tutustumaan ja verkostoitumaan.  Suullisen palautteen perusteella opiskelijat kokivat, että he oppivat tuntemaan toisen alan osaamista ja asiantuntijuutta aiempaa paremmin. Myös oman alan asiantuntijuus hahmottui selkeämmin ja opiskelijat kokivat, että tilanteessa sai myös peilata omaa osaamistaan suhteessa muihin. Opiskelijat kokivat, että konkreettisen tekemisen kautta huomasi, miten vähän lopulta tietää muiden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten toiminnasta.

”Yllättävän autenttisiksi saatiin tilanteet. Case:t olivat hyviä ja todentuntuisia. Voisivat kaikki olla oikeasta elämästä.”

"Ihanaa huomata kehittymistä case:n myötä."

Työelämäkumppanien näkemyksiä

“Niistä on oikeasti hyötyä todelliseen potilastyöhön. Erittäin hyvä, opettava ja varmasti mielenkiintoinen harjoitus moniammatillisen tiimityön tärkeydestä.”

"Mahdollisimman autenttiset case esimerkit motivoivat opiskelijoita. Simulaation avulla nousee esiin verkostotyön käytännön haasteita."

"Simulaatiotilanne antaa mahdollisuuden harjoitella ja havainnoida erilaisten työmenetelmien, kuten motivoivan haastattelun, lapset puheeksi tai dialogisuuden, toteuttamista asiakas/potilas kontaktissa."

"Lisäarvoa simulaatio-opetukseen tuo paikallisen käytännöntyöelämässä olevan henkilön mukanaolo, jolloin opiskelijat saavat ajantasaista tietoa siitä miten potilas/ asiakastilanteet käytännössä hoidetaan."

Kokemusasiantuntijan palaute

“Tuntui, että olen tärkeässä roolissa, kun sain johdattaa opiskelijat päivän teemaan. Toivon ja uskon, että esityksestäni oli tukea sekä apua päivän tehtäviin. ”Todellinen” tarina motivoi varmasti myös tehtävien teossa, sillä monesti saattaa tehtävänannosta tulla ajatus, että ”ei tällaista tapausta voi olla olemassakaan”. Totuus on tarua ihmeellisempää, sillä juuri tällaiset moniongelmaiset tapaukset kentällä vaativat ammattiosaamista ja kaikenlaisia tapauksia voi tulla vastaan.”

Lisätietoja: