IRWIN - Tiedon huoltovarmuus kompleksisessa ympäristössä

Laurean osahanke selvittää kansalaisten kollektiivista toimijuutta osana tiedon huoltovarmuutta

Laurean osahankkeessa kiinnostuksemme kohdistuu kansalaisten kollektiivisen toimijuuden mahdollistamiseen osana tiedon huoltovarmuutta. Kuinka luoda tiedon huoltovarmuutta kollektiivista toimijuutta ja jaettua tietoutta edistämällä kansalaisten ja viranomaisten välillä? Teoreettisina lähtökohtina hankkeessamme ovat kollektiivisen kyvykkyyden, luottamuksen ja yhteisön käsitteet. Kollektiivisen toimijuuden analyysin ohella tavoitteena on kehittää yhteistyössä alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa kansalliseen varautumisjärjestelmään tiedon huoltovarmuuden toimintamalli.

Laurean osahanke koostuu seuraavista osa-alueista:

1. Kansalaisten kollektiivinen toimijuus huoltovarmuudessa, kansalaisaineisto
2. Kansalaisten osallistamisen mahdollisuuksien tarkastelu, asiantuntijapaneeli
3. Kansalaisia osallistavan toimintamallin kehittäminen

Huoltovarmuudella turvataan yhteiskunnan toimintakyky häiriötilanteissa

Huoltovarmuudella tarkoitetaan kriittisten yhteiskunnallisten toimintojen varmistamista kriisi- ja poikkeustilanteissa. Huoltovarmuus edellyttää yhteiskunnan toimijoilta resilienssiä eli kykyä selviytyä yllättävissä ja ennakoimattomissa tilanteissa. Huoltovarmuuden painopiste on perinteisesti ollut materiaalisessa varautumisessa. Monimutkaistuvan maailman tuottamat uudenlaiset kriisit ja uhat ovat nostaneet tarpeen vahvistaa myös immateriaalista huoltovarmuutta. Viimeistään koronapandemia on osoittanut, että tiedon huoltovarmuudella on yhä kriittisempi merkitys. Tieto ei anna suojaa tartunnalta, mutta se mahdollistaa tilannekuvan muodostamisen, mikä puolestaan on välttämätöntä päätöksille, joilla pyritään vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen.

Kansalaisten toimijuus on keskeinen osa monitahoisessa huoltovarmuuden verkostossa

Asiantuntijatiedon merkitys kansallisessa huoltovarmuudessa on keskeinen. Näkökulman siirtäminen tiedon huoltovarmuuteen nostaa kuitenkin esiin kansalaisten roolin tiedon hyödyntäjinä ja välittäjinä. Keskeinen kansalaisiin kohdistuva odotus kriisitilanteissa liittyy heidän kykyynsä omaksua ja hyödyntää tietoa sekä muuttaa tietoperusteisesti käytöstään. Koronakriisi on osoittanut monitoimijaisen viestinnän haasteet kompleksisessa kriisissä. Haastetta lisää kansalaisten itsenäisyys tiedon välittäjinä ja tuottajina.

Resilientissä yhteiskunnassa kansalaisten toimijuus on keskeinen osa monitahoisessa huoltovarmuuden verkostossa. Tällöin kansalaisia ei nähdä vain tiedon vastaanottajina ja ohjeiden noudattajina. Kansalaisten osallisuudella voidaan varmistaa yhteiskunnan palautumiskykyä. Kansalaiset voivat olla kriisistä selviytymisen kannalta olennaisen tiedon luojia. Kansalaisten osallisuus tietoon ja sen tuottamiseen tukee oikeansuuntaista kollektiivista toimijuutta. Tiedon huoltovarmuuden ja viestinnän näkökulmasta haasteena on mis- tai disinformaatio, joka voi toimia yhteiskuntaa hajottavana voimana.

IRWIN -hankkeessa tutkitaan tiedon huoltovarmuutta kompleksisessa ympäristössä

IRWIN-hanke on Suomen Akatemian rahoittama kolmevuotinen hanke, jonka toteuttajina ovat Vaasan yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu sekä Maanpuolustuskorkeakoulu. Hankkeen kokonaisrahoitus on kaksi miljoonaa euroa ja siinä on mukana kaikkiaan liki 30 tutkijaa. Hankkeella on myös laaja kotimainen ja kansainvälinen ohjausryhmä taustaverkostoineen. Tiedon huoltovarmuutta tutkitaan hankkeessa erityisesti kolmen tapauksen kautta: sote-uudistus, tiedustelulainsäädännön valmisteluprosessi ja Covid-19-pandemianhallinta. Hankkeen tuloksista raportoidaan tieteellisten ja populäärien artikkelien muodossa, minkä lisäksi hankkeessa järjestetään huoltovarmuustoimijoita osallistavia työpajoja. Twitterissä hanke viestii aihetunnisteella #irwinproject.

www.irwinproject.fi

Yhteyshenkilö: