Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden työkaverit varmistetaan yhteistyöllä

Työssä oppimista ohjaava työntekijä eli työpaikkaohjaaja voi olla opiskelijalle ratkaiseva tuki työelämään astumisessa ja kiinnittymisessä. Sosiaali- ja terveysalan työpaikkojen kasvava osaajapula tekee työpaikkaohjaajista entistä tärkeämpiä koko alan työllisyyden ja palveluita tarvitsevien asiakkaiden palveluiden turvaamisen kannalta. Tästä syystä työpaikkojen ohjausosaamisen varmistaminen on keskiössä myös Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusoten ja alan koulutusorganisaatioiden, Laurean, Keudan ja Hyrian alueellisessa TKIO-yhteistyössä.

Keusote, Laurea, Keuda ja Hyria ovat yhdistäneet voimansa uudentyyppisen, monimuotoisen työpaikkaohjaajien tukimallin kehittämiseksi. Mallin avulla juurrutetaan uudenlaista työssä oppimisen ohjausyhteistyön kulttuuria sote-alalle. Työssä oppimisella tarkoitetaan tässä sekä toisen asteen työelämässä oppimista että ammattikorkeakoulujen ammattitaitoa edistävää harjoittelua. Tavoitteena on rakentaa aidosti alan arkeen suunniteltu työpaikkaohjaajien jatkuvaa oppimista tukeva kokonaisuus, jossa huomioidaan sekä alan erityisvaatimukset että yhä moninaisemman opiskelijajoukon tarpeet.

Työssä oppimisen ohjauksen nykytila

Lähtökohtana kehittämistyölle selvitettiin opiskelijoiden näkemyksiä työssä oppimisen ohjauksen nykytilasta: Vaikka moni koki hallitsevansa teoriatiedot ja käytännön taidot, työssä oppimisen aloitus jännitti opiskelijoita. Tukea ja palautetta kaivattiin enemmän heti ensimmäisistä päivistä alkaen. Opiskelijat toivoivat myös parempaa perehdytystä työpaikan käytäntöihin, tavoitteiden selkeyttämistä sekä yksilöllisten tukitarpeiden huomiointia.

Työpaikkaohjaajille suunnattu kartoitus puolestaan paljasti, että ohjaajat kaipaavat selkeyttä rooliinsa, käytännön työkaluja ohjauksen tueksi sekä mahdollisuuksia jatko- ja kertauskoulutuksiin. Ohjausosaamisen syventämiseen toivottiin enemmän mahdollisuuksia.

Kohti uudenlaista ohjausyhteistyön kulttuuria

Uudessa tukimallissa tullaan painottamaan erityisesti opiskelijoiden yksilöllisten tavoitteiden ja osaamisen kehittymisen tukemista, kehittävää palautetta sekä opiskelijoiden erilaisia oppimisen ja tuen tarpeita. Samalla mallissa korostuu työpaikkaohjaajan oman työn johtaminen, mikä auttaa tukemaan opiskelijoiden kasvua ja rakentamaan opiskelijamyönteistä ilmapiiriä koko työyhteisössä.

Kokonaisuuden toteutus suunnitellaan monimuotoiseksi – siinä yhdistyvät työpaikkaohjaajan tiiviimpi yhteistyö opettajien kanssa, organisaatiorajat ylittävä yhteisopettajuus, lähityöpajat, webinaarit, omatoimiset verkkomateriaalit ja mentorointi, jolloin työpaikkaohjaajalla on mahdollisuus valita itselleen parhaiten sopivia tapoja kehittää omaa osaamistaan.

Kun työpaikoilla ja oppilaitoksilla on selkeät, yhdessä sovitut toimintamallit ja toimiva ohjausyhteistyö, opiskelijat saavat mahdollisuuden kasvaa tulevaisuuden työkavereiksi turvallisessa ja innostavassa yhteisössä. Työpaikkojen ohjausosaamisen vahvistaminen on panostus tulevaisuuden kestävään sote-työelämään ja laadukkaisiin, ihmisen kokoisiin palveluihin Keski-Uudellamaalla.

Uuden työpaikkaohjaajien tukimallin neljä teemaa

Työpaikkaohjaajien tukimallia kehitetään neljän teeman pohjalta. Ensimmäinen teema on opiskelijoiden yksilölliset työssä oppimisen tavoitteet ja kehityskaaret – jokainen opiskelija tulee työpaikalle omista lähtökohdistaan, ja jokaisen etenemistä on tärkeää seurata suunnitelmallisesti ja systemaattisesti. Tähän liittyy olennaisesti selkeä tavoitteiden asettaminen sekä niiden säännöllinen arviointi yhdessä opiskelijan kanssa, jotta kehittyminen tulee näkyväksi ja ohjauksesta tulee aidosti opiskelijaa tukevaa.

Toisena teemana esiin nousee palautteen merkitys opiskelijan osaamisen kehittymisessä: sekä arjen vuorovaikutuksessa käytävät keskustelut että laajemmat arviointikeskustelut, kuten opiskelijoiden ammatillisten näyttöjen arviointi. Työpaikkaohjaajille halutaan tarjota konkreettisia välineitä kehittävän palautteen antamiseen. Palautetilanteisiin liittyy myös ohjaajan viestintä- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen.

Kolmantena painopisteenä on yksilöllisen tuen tarjoaminen opiskelijoille. Työpaikkaohjaajat tarvitsevat työkaluja tunnistaa opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja tavat oppia sekä sopeuttaa ohjausmetodejaan sen mukaisesti. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tukea jännityksen purkamiseen harjoittelun alussa, lisäohjausta uusien työtehtävien opettelussa tai ohjausta itsenäiseen työskentelyyn.

Neljäs teema on työpaikkaohjaajan oman työn johtaminen, mikä korostuu entisestään nykyisessä sote-alan työympäristössä, jossa työn vaativuus ja jatkuva muutoksen tarve haastavat työntekijöitä kehittämään omaa osaamistaan ja resilienssiään. Kun ohjaaja hallitsee oman työnsä johtamisen, hän pystyy tukemaan opiskelijoiden oppimista ja ammatillista kasvua paremmin – ja samalla luomaan innostavan ja kannustavan työilmapiirin koko tiimille.

Kehittämistyötä ohjaa alueellinen TKIO-työohjelma

Kehittämistyö rakentuu Keusoten, Laurean, Keudan ja Hyrian vuonna 2024 käynnistämän alueellisen TKIO-työohjelman linjauksille, joiden tavoitteena on vahvistaa koulutusorganisaatioiden ja hyvinvointialueen pitkäjänteistä yhteistyötä. Yhteisten hankkeiden kautta edistetään laaja-alaisesti sote-alan käytännön kehittämistä ja innovaatiotoimintaa, mahdollistaen kunkin toimijan erityisosaamisen ja resurssien yhdistämisen – sekä yhdessä oppimisen.

Lisätietoja TKIO-työohjelmasta

Lisätietoja: