Siirry sisältöön

Kriittisen tiedonvaihtoinfrastruktuurin ja kyberturvallisuuden kansainvälinen CRITIS2023-konferenssi keräsi laajan kansainvälisen yleisön Laureaan

CRITIS-konferenssissa keskiössä olivat tekoälyn haasteet ja mahdollisuudet yhteiskunnan turvallisuudessa.

Kuvassa Laurean tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta vastaava vararehtori Mari Vuolteenaho, yhtenäisen turvallisuuden tutkimusohjelman johtaja Päivi Mattila Laureasta sekä professori Dr. Bernhard Hämmerli (Lucerne University of Applied Sciences)

Laurea-ammattikorkeakoulu järjesti kriittisen tiedonvaihtoinfrastruktuurin turvallisuutta käsittelevän kansainvälisen CRITIS2023-konferenssin 13.–15. syyskuuta Vantaan Tikkurilan kampuksella. Vuosittain järjestettävässä konferenssissa esiteltiin uusimpia tutkimustuloksia ja tulevaisuuden haasteita kriittisen tiedonvaihtoinfrastruktuurin ja kriittisen infrastruktuurin parissa. Uusia tiedonvaihto- ja tilannekuvan ylläpitoon liittyviä ratkaisuja esiteltiin laajalti pohtien niiden vahvuuksia yhteiskunnan turvallisuudelle.

Erityisen vilkasta keskustelua käytiin tekoälyn käytöstä tulevaisuudessa ja siihen liittyvistä mahdollisuuksista ja uhista. Konferenssissa käsiteltiin myös Euroopan unionin kahden uuden kriittisen infrastruktuurin turvallisuutta edistävän direktiivin CER ja NIS-2 tulevaa käyttöönottoa. CER-direktiivin tavoitteena on elintärkeiden palveluiden mahdollisimman häiriöttömän toiminnan sekä jatkuvuuden varmistaminen. NIS-2-direktiivin tavoitteena on puolestaan parantaa EU-jäsenmaiden kriittisten tietovaihtoverkkojen ja tiedonvaihdon turvallisuutta. NATO:n Energy Security Centre of Excellence edustaja Evaldas DirginĨius esitteli yhdessä Euroopan komission tutkimuskeskuksen edustajan Vytis Kopustinkasin kanssa, miten myös tutkimuksella ja harjoitustoiminnalla tuetaan direktiivien käytäntöönpanoa.

Tekoäly, kyberosaaminen ja hybridiuhat kiinnostivat

Kiinnostusta herätti Itämeren alueelle tuleva NATO:n harjoitus energiasektorin turvaamisessa ja tilannekuvaan liittyvä tutkimus, missä Laurea on erikoistunut tekoälyllä tuotettaviin uusiin palveluihin. Suomalaisten yritysten kiinnostus tekoälyn käyttöön vastasi muiden eurooppalaisten toimijoiden kiinnostusta ja varsinkin tekoälyn myötä nousevien uhkien torjunta nähtiin olennaiseksi. Suomalaisten yritysten tulevat kyberturvallisuustarpeet ja kyberalan osaaminen saivat niin ikään erityistä huomiota sekä NIXUn että Finnish Information Security Clusterin (FISC) esityksissä.

Suomen maantieteellinen sijainti huomioiden tänä vuonna uutena käsiteltävänä aihealueena olivat hybridiuhat. Hybridiuhkiin varautuminen erilaisin skenaarioiden ja toimintamallien kautta nostettiin teeman esityksissä vahvasti esiin. Keskusteluiden keskiössä olivat toiminnan eettinen arviointi, ja mitä voimme oppia aiemmista tapahtumista varautuessamme tulevaan.

Laurea on alan tunnettu kouluttaja ja arvostettu tutkimuskumppani

Alan merkittävä kansainvälinen tapahtuma kokosi yhteen johtavia asiantuntijoita, tutkijoita ja ammattilaisia kriittisen infrastruktuurin ja kyberturvallisuuden alalta, jotka jakoivat tietoa, kokemuksia ja ratkaisuja kriittisen tiedonvaihtoinfrastruktuurin suojelemiseksi. Konferenssi tarjosi foorumin keskustella ajankohtaisista kyberturvallisuusuhkista, haasteista ja mahdollisuuksista, joita kriittisen tiedonvaihtoinfrastruktuurin ylläpitoon ja suojelemiseen liittyy. Konferenssiin osallistui asiantuntijoita Euroopasta, Japanista, Intiasta, Kanadasta sekä Yhdysvalloista.

Laurealla on pitkät perinteet turvallisuuden ja riskienhallinnan kouluttajana Suomessa ja se on osa laajaa turvallisuusalan toimijoiden kansallista ja kansainvälistä verkostoa. Laurean turvallisuuden tutkimusohjelman TKI-toiminta tarjoaa kansalaisturvallisuuden toteutumista tukevia kansallisia ja kansainvälisiä tutkimus- ja innovaatioratkaisuja yhteistyössä viranomaisten, yritysten, alueiden ja tutkimustoimijoiden sekä järjestöjen kanssa.

Lue lisää konferenssin verkkosivuilta

Lisätietoja: