YAMK-opinnäyte: Näemmekö tulevaisuudessa itseohjautuvien yksilöiden sijaan yhteisöohjautuvia organisaatioita?
YAMK-opiskelija Marjo Kittelä tutki opinnäytetyössään asiantuntijuutta nyt ja tulevaisuudessa.
Laurea-ammattikorkeakoulun kestävän kasvun johtamisen YAMK-koulutuksen opiskelija Marjo Kittelä tutki opinnäytetyössään asiantuntijuutta nyt ja tulevaisuudessa. Työn tarkoituksena oli rakentaa eri vaiheiden kautta asiantuntijuuden tulevaisuuden osaamisprofiileja. Tutkimuksessa selvisi, että erityisesti kehittämisosaaminen nähdään tärkeänä toimialarajat ylittävänä asiantuntijan osaamisena tulevaisuudessa. Kohdeorganisaation kehittämisosaaminen oli pääasiallisesti hyvällä tasolla suhteessa tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Saatujen tulosten avulla voidaan muodostaa esimerkiksi asiantuntijoiden osaamispolkuja Backcasting-menetelmää hyödyntäen.
Opinnäytetyössä Kittelän mukaan tulevaisuuden asiantuntijan laaja-alaiseksi osaamistarpeeksi nousi kehittämis- sekä työyhteisöosaaminen. Näiden alueiden alle sijoittui 7 osaamista, jotka toimivat kohdeorganisaation nykyisen osaamisen mittareina. Osaamisia olivat vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot, luovuus, oppimiskyky, kokonaisuuksien hallinta, itseohjautuvuus sekä tiedonhallinta- ja analysointitaidot.
Kohdeorganisaation osaaminen oli pääasiallisesti hyvällä tasolla mitattavilla alueilla. Vastaajien mukaan itseohjautuvuustaidot olivat parhaiten hallitut, sillä 47,92 % arvioi ne hyväksi ja 47,92 % vahvaksi, kun taas vain 2,08 % piti niitä heikkoina tai tyydyttävinä. Kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus arvioitiin heikoimmaksi: 45,83 % piti sitä hyvänä, 33,33 % tyydyttävänä ja 20,83 % vahvana. Muut viisi osaamisaluetta arvioitiin tasaisesti itseohjautuvuuden ja kestävän kehityksen väliin.
Vastaajien mukaan itseohjautuvuustaidot menettävät merkitystään tulevaisuudessa, mikä herättää kysymyksen, nähdäänkö tulevaisuudessa itseohjautuvien yksilöiden sijaan yhteisöohjautuvia organisaatioita. Sen sijaan kestävän kehityksen periaatteiden tuntemuksen taidot korostuvat yhä tärkeämpinä ja tukevat sosiaalisen kestävyyden näkökulmaa. On rohkaisevaa, että kestävä kehitys nähdään tulevaisuudessa keskeisenä asiantuntijuuden osa-alueena.
Tutkimuksessa luotiin kolme selkeää ja fiktiivistä kuvausta tulevaisuuden asiantuntijan osaamisesta. Nämä osaamisprofiilit perustuivat sekä kerättyyn ja analysoituun dataan että mielikuvitukseen. Vaikka kuvaukset ovat erilaisia, niissä on samankaltaisia elementtejä. Ne tarjoavat yllättäviä, mutta mahdollisia näkymiä tulevaisuuden asiantuntijuuteen.
Tutkimuksen tulokset, tiedonkeruumenetelmät ja analysointimenetelmät ovat helposti hyödynnettävissä jokaisen kehittymismyönteisen organisaation strategisen suunnittelun perustana. Tulosten avulla organisaatiossa voidaan muodostaa erilaisia osaamisen yhdistelmiä, jotka mahdollistavat uusien palveluiden tarjoamisen asiakkaille. Lisäksi uusien osaamisen yhdistelmien avulla voidaan harkita monipuolisempia rahoituslähteitä toiminnan kehittämiseksi kestävämpään suuntaan. Tutkimuksen tulosten pohjalta organisaatio voi rakentaa osaamispolkuja esimerkiksi hyödyntämällä Backcasting-menetelmää.
Työssä luotiin katsaus asiantuntijuuden ja osaamisen rooliin sosiaalisesti kestävän työelämän edistäjänä. Tutkimuksessa käytettiin asiantuntijapaneelia, olemassa olevaa aineistoa ja kyselyä tiedonkeruumenetelminä. Tulevaisuuden asiantuntijaprofiilien muodostamiseen sovellettiin skenaariotyöskentelyä ja persoonat-menetelmää. Asiantuntijapaneelin ja kyselyn tulosten analysoinnissa hyödynnettiin koodaamista sekä kuvailevia tilastollisia menetelmiä.
Tutustu Marjo Kittelän opinnäytetyöhön Asiantuntijaosaaminen nyt ja tulevaisuudessa - Asiantuntijan osaamisprofiilit vuonna 2032 - Case TTS Työtehoseurat Theseus-palvelussa.
Lisätietoja:
Marjo Kittelä
Kestävän kasvun johtaminen (YAMK), Laurea-ammattikorkeakoulu
puh. +358 44 030 4424