YAMK-opinnäyte: matkustajarekisteritiedoilla torjutaan vakavaa rikollisuutta

Matkustajatietolainsäädännöllä pyritään torjumaan terrorismia ja vakavaa rikollisuutta, ja sen juuret ulottuvat vuoden 2001 Yhdysvalloissa sattuneisiin terrori-iskuihin. Suomessa matkustajarekisteritietojen keräämistä säädellään PNR-laissa, jonka kehittämistä varten Sisäministeriö aloitti hankkeen kesällä 2024. Hankkeeseen liittyen tehtiin opinnäytetyö, jonka tarkoituksena on antaa työelämälähtöisiä lakiuudistusehdotuksia, sekä malli organisaatiorakenteesta, joka mahdollistaisi mahdollisimman sujuvan viranomaisten välisen tietojen vaihdon. Tutkimus nostaa PNR-laista esiin viisi kohtaa, joita muokkaamalla matkustajatiedustelun tiedonvaihtoa voitaisiin parantaa. Lisäksi tutkimuksessa huomattiin, että rakennemuutosten avulla tiedonvaihdon esteitä voitaisiin poistaa.

Suomessa laki lentoliikenteen matkustajarekisteritietojen käytöstä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden torjunnassa otettiin käyttöön vuonna 2019. Vuoden 2026 loppuun mennessä Sisäministeriön johdolla arvioidaan nykyisen PNR- lainsäädännön uudistus- ja muutostarpeita suhteessa voimassa olevaan EU -sääntelyyn sekä PTR-viranomaisten nykyisen toimintaympäristön vaatimuksiin. Hanke on myös kytköksissä Petteri Orpon hallitusohjelmaan, joka painottaa lainvalvontaviranomaisten tiedonvaihdon tärkeyttä, ja jonka tavoitteena on poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyön kehittäminen ja tiedonvaihdon esteiden poistaminen.

Tutkimuksessa tunnistettiin useita PNR-lain kohtia, joita muuttamalla matkustajatietojen käsittelyä voitaisiin tehostaa. Keskeisimpinä kohtina voidaan pitää Puolustusvoimien lisäämistä toimivaltaisten viranomaisten luetteloon ja kansallisen turvallisuuden lisäämistä tiedon käsittelyperusteisiin. PNR-lakiin liittyvässä hallituksen esityksessä vuonna 2018 todetaan, että Puolustusvoimilla on tehtäviinsä liittyvä tarve käsitellä matkustajatietoja, mutta esityksen jatkovalmistelussa toimivaltaisten viranomaisten käsite rajattiin poliisiin, Tulliin ja Rajavartiolaitokseen. Ukrainan sota, maailman geopoliittinen tilanne ja tulevaisuuden arvaamattomuus ovat kuitenkin muuttaneet tätä asetelmaa pysyvästi, ja kansallisen turvallisuuden ylläpitäminen vaatinee toimivaltaisten viranomaisten luettelon uudelleen arviointia.

Matkustajarekisteritietojen keräämisvelvollisuus koskee nykyisessä PNR-laissa ainoastaan lentoliikennettä. Tutkimuksen mukaan laki pitäisi ulottaa koskemaan kaikkia liikennemuotoja rajat ylittävässä liikenteessä. Liikennemuotoneutraalilla lainsäädännöllä voitaisiin varmistaa matkustajatiedustelun tehokkuus ja mahdollistettaisiin rikostorjunnan edellytykset järjestäytyneen yhteiskunnan suojaamiseksi.

Matkustajatiedustelun toimijat kannattaisi integroida yhteen

Tutkimuksen mukaan matkustajatiedustelun rakenne on sirpaleinen ja kaikkien toimijoiden integroiminen yhteen olisi tehokkain tapa järjestää matkustajatiedustelun organisaatio. Integraation avulla matkustajatiedustelusta voitaisiin poistaa päällekkäisiä toimintoja ja purkaa viranomaisten välistä kilpailua. Muina toimintojen yhdistämisen hyötyinä esiin nousi mm. vuorovaikutuksen paraneminen, resurssien parempi hyödyntäminen ja johtamisen selkeytyminen.

Toimintojen integroiminen tukisi myös juuri päivitetyn poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen PTR-strategian joustavan yhteistyön ja tehokkuuden linjauksia, joiden mukaan toimitilojen ja välineistön yhteiskäyttöä tulisi lisätä. Tutkimuksen mukaan toimintoja yhdistettäessä matkustajatiedustelun rakennetta tulisi tarkastella matriisirakenteen muodossa, sillä se tehostaisi resurssien käyttöä sekä edistäisi oppimista ja tiedon jakamista organisaation sisällä. Integroitu matriisirakenne tarjoaisi myös luonnostaan ratkaisun PTR-strategian tavoitteisiin, joiden mukaan PTR-viranomaisten osaamiseen, tiloihin, materiaaliin, viestintään ja kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät toimintaedellytykset varmistetaan taloudellisesti ja tehokkaasti.

Tutustu opinnäytetyöhön PNR-lain kehittämishanke: Lainvalvontaviranomaisten tiedonvaihdon esteiden tunnistaminen matkustajatiedustelussa Theseus-palvelussa.

Lisätietoja:     

Juho Jääskeläinen
Strateginen johtaminen (YAMK)