YAMK-opinnäyte: Kohti julkista arvoa – sosiaalisesti kestävästi
Tuukka Pajuniemi tutki opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, millä tavoin sote-alueiden TKI-toiminnalla voidaan luoda julkista arvoa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) tarvitsee vahvempia vuorovaikutusrakenteita sosiaalisesti kestävien tulevaisuuden palveluiden kehittämiseksi.
Tapaustutkimuksena toteutettu opinnäytetyö tuotti kehittämisideoita siitä, millaiset kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti toteutetut toimenpiteet voisivat edistää sosiaalisten innovaatioiden näkökulman vakiinnuttamista ja yhteiskehittämistä yhteistyöalueilla.
Sosiaaliset innovaatiot tähtäävät usein poliittisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseen. Ne ovat yleensä vakiintuneita vaihtoehtoja kestävämpiä ja vaikuttavampia, yhteiskehitettyjä ratkaisuja, joilla pyritään täyttämään yhteiskunnallisia sosiaalisia tarpeita sekä edistämään yhteisöllistä hyvää. (Mulgan & Sanders 2007, 8–9; Deiglmeier, Miller & Phills 2008, 39.)
1.7.2025 voimaan astuneen asetusmuutoksen myötä sosiaalialan osaamiskeskukset liittyvät osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueita ja näiden TKI-toimintarakenteita. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy, jonka toiminta lakkautettiin kesäkuussa 2025.
Julkiset hyvinvointipalvelut ovat erityisiä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli ymmärtää, millä tavoin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueiden TKI-toiminnalla voidaan luoda julkista arvoa. Julkisissa palveluissa arvo muodostuu eri tavalla kuin yksityisissä palveluissa, sillä toimintaa ohjaavat moninaiset palvelunkäyttäjät, poliittiset tavoitteet sekä vallan eri muodot.
Hyvinvointialueuudistus ja sitä seuranneet muutokset ovat uudistaneet julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon TKI-toimintaympäristöä. Opinnäytetyö toimii ajankohtaisena keskustelunavauksena julkisesta arvosta ja sosiaalisista innovaatioista hyvinvointialueille, sosiaalialan osaamiskeskuksille ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueille, joiden rooli tulevaisuuden hyvinvointipalveluiden kehittämisessä kasvaa edelleen.
Yksinyrittäjyydestä kohti yhteistä vuorovaikutusta?
Ryhmähaastattelun, pienryhmätyöskentelyn ja julkisesti saatavilla olevien dokumenttien avulla kerätty aineisto osoitti sosiaalialan ammatillisen perustan luovan tärkeitä edellytyksiä sosiaalisten innovaatioiden kehittämiselle. Alan tietopohjan ja tutkimuksen puutteet voivat kuitenkin muodostaa huomattavan vuorovaikutusrajoitteen, mikä voi luoda esteitä eri tasoilla toteutettavalle TKI-yhteistyölle. Tutkimus tunnisti useita kulttuurisia, organisatorisia ja rakenteellisia tekijöitä, jotka sekä edesauttavat että heikentävät sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä murroksessa olevissa toimintarakenteissa.
Syntyneet kehittämisideat luokiteltiin radikaaleiksi ja suositelluiksi. Radikaaleiksi, ja siten epätodennäköisiksi, luokitellut kehittämisideat haastavat nykyisiä tapojamme ajatella ja organisoitua. Ne kohdistuivat erityisesti kansallisen ja alueellisen tason toimenpiteisiin, kuten rakenteellisen sosiaalityön vahvistamiseen, rahoitusmallien uudistamiseen ja sosiaalialan osaamiskeskusten rooleihin uusissa toimintarakenteissa.
Suositellut kehittämisideat puolestaan liittyivät sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen käsitteistön uudistamiseen sekä jalkautumiskäytänteiden vahvistamiseen.
Lisätietoja:
Tuukka Pajuniemi
Tradenomi (YAMK), Tulevaisuuden innovatiiviset digitaaliset palvelut