Van­ki­mes­sut: Vankilasta vapautuvat tar­vit­se­vat tukea ja palveluita

Rikostaustaiset henkilöt ovat yhteiskunnassamme eräs huono-osaisimmista ihmisryhmistä, joilla on monia tuen ja palveluiden tarpeita. Vankiloista vapautuu vuosittain noin 5 000 vankia.

Vankiloissa tehdään vapautumiseen liittyvää työtä vapautuvien vankien kanssa ja palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös vapautuvan vangin hyvinvointialueen ja kotikunnan eri tahojen kanssa. Monet eri asiat voivat kuitenkin vaikeuttaa vapautuvien palaamistaan takaisin yhteiskuntaan. Ilman riittävää tukea ja palveluita monet vapautuvat joutuvat kamppailemaan löytääkseen itselleen asunnon tai työtä. Rikostausta ja maksuhäiriömerkinnät voivat vaikeuttaa eri tavoin yhteiskuntaan integroitumista. Toimintaansa käynnistelevien hyvinvointialueiden, käynnistymisvaiheessa olevien työllisyysalueiden ja kotikuntien yhteistyö ei sisäisten muutosten keskellä myöskään ole useinkaan saumatonta.

Hyvinvointialueet käynnistyivät vuoden 2023 alussa ja eri kuntien palveluiden yhdistyessä alueilla toteutettava sosiaalityö hakee vielä muotoaan. Myös digitaalisia palveluita voi olla vaikeaa saavuttaa, mikäli vapautuvilla ei ole riittäviä digitaitoja. Tällä hetkellä vankiloissa on toisiinsa nähden erilaiset mahdollisuudet vankien digitaitojen tukemiseen. Digitaalisten palveluiden käyttämiseen liittyvät haasteet voivat liittyä erilaisiin rajoituksiin palveluiden käyttämiseen laitoksissa, rikostaustaisten asiakkaiden puutteellisiin digitaitoihin ja kielteisesiin asenteisiin digitaalista asiointia kohtaan.

Suomi on pitkään kehittänyt vankeusajan palveluita kuntouttavaan, työllistävään ja koulutusta edistävään suuntaan. Valtionhallinnon säästöjen keskellä painotus on kuitenkin siirtynyt jälleen rankaisemiseen ja valvontaan. Säästötoimet nostavatkin entistä merkityksellisempään asemaan järjestöjen ja muiden toimijoiden työn vankien tukemisessa takaisin kohti vapautta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Tämä vahvistaa kaikkien meidän turvallisuutta ja hyvinvointia.

Toimivat palvelut ehkäisevät uusintarikollisuutta

Rikosseuraamusasiakkaiden uusintarikollisuutta voidaan ehkäistä sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden yhteiskunnan normaalipalveluiden kautta. Näitä palveluja ovat muun muassa mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä työllistymistä edistävät palvelut tai asumista tukevat palvelut. Järjestöt täydentävät julkisia palveluita ja järjestöjen tarjoama tuki voi olla osa palvelukokonaisuutta. Lukuisat kansanlaisjärjestöt tarjoavat erilaisia palveluita ja tukea vapautuville henkilöille heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaan.

Järjestöjen toiminnoilla pystytään auttamaan ja tukemaan ihmisiä erilaissa elämäntilanteissa, joihin julkinen toimija ei pysty tuottamaan yksin tukea ja joihin yritysten ei olisi kannattavaa tuottaa palveluita. Useat järjestöt toimivatkin rikostaustaisten parissa ja työskentely voi jatkua vankeudesta vapauteen.  Vankien omaiset voivat myös tarvita tukea, sillä vankeus vaikuttaa merkittävästi myös vangin läheisiin. Myös vankilasta vapautuminen voi vaikuttaa perheen dynamiikkaan, kun perheenjäsen palaa takaisin lapsen, puolison tai vanhemman rooliin.

Erityisen merkityksellistä tässä työssä on ylisukupolvisen köyhyyden ja osattomuuden kierteen katkaiseminen. Ylisukupolvisuus on Suomessa kansainvälisestikin vertailtuna vahvaa, vaikka kerromme yhä mielellämme tarinaa siitä, miten kaikilla on Suomessa samat mahdollisuudet elämässä.

Monialainen yhteistyö avainasemassa

Sosiaalihuoltolaissa määritetään monialaisen yhteistyön toteuttamisesta (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 41§). Tehokas tuki vankilasta vapautuville edellyttää monialaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Valtion ja hyvinvointialueiden viranomaiset, kolmannen sektorin toimijat sekä yksityiset palveluntuottajat muodostavat kokonaisvaltaisen tukiverkoston rikostaustaisille. Ammatillisen osaamisen lisäksi kansalaisjärjestöissä toimii lukuisia vertaisia, jotka ovat tärkeä resurssi toipumisen ja rikollisuudesta irrottautumisen tukemisessa.

Lukuisat eri järjestötoimijat tarjoavat vertaisuuteen painottuvia tukimuotoja rikostaustaisille asiakkailleen.  Erilaiset vertaisryhmät tarjoavat rikostaustaisille henkilöille uusia sosiaalisia yhteisöjä, joihin kiinnittyä. Näiden merkitys korostuu etenkin erilaisissa nivelvaiheissa kuten vankilasta vapauteen siirryttäessä. Pelkällä etunimellään tässä yhteydessä esiintyvä Jani suoritti aiemmin yhdyskuntapalvelunsa Stop Huumeille ry:ssä.  Jani sanoittaa järjestön ja vertaistuen merkitystä itselleen: ”Stoppi auttoi mua ennen kaikkea mun oman identiteetin uudelleen rakentamisessa, uusien ystävien löytämisessä ja vahvasti verkostoitumisessa uuteen päihteettömään elämäntapaan. Stoppi on merkinnyt mulle arjen hallintaa, yhteiskuntaan ja työelämään palaamista ja nyt myös kouluttautumista. Stopissa on parasta yhteisöllisyys, vertaistuki ja saan olla juuri selllainen kun olen. ” Janin kokemus tarjoaa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten vertaistuki ja yhteisöllisyys voivat tukea rikollisuudesta irrottautuvan uuden identiteetin rakentumista ja yhteiskuntaan integroitumista.

Jani on keskustelemassa vankilasta vapautumisesta Vankimessujen paneelikeskustelussa, jonka puheenjohtajana toimii rikostoimittaja Rami Mäkinen.

Konkreettiset toimenpiteet tukemaan vapautuvia

Jotta vankilasta vapautuvien henkilöiden sopeutuminen yhteiskuntaan olisi on tärkeää panostaa seuraaviin toimenpiteisiin:

• Tarjotaan asumisratkaisuja, jotka tukevat päihteetöntä elämäntapaa.
• Tarjotaan koulutusta ja työelämävalmennusta, jotta voidaan tukea rikostaustaisten ihmisten siirtymiä työmarkkinoille.
• Varmistetaan pääsy mielenterveys- ja päihdepalveluihin, jotta vapautuvat saavat tarvitsemaansa tukea.
• Tarjotaan päihteetöntä ja rikoksetonta vertaistukea, jotta rikolliseen elämäntapaan kuuluneet sosiaaliset suhteet olisi mahdollista jättää taakseen.
• Tarjotaan matalan kynnyksen koulutus- ja työpaikkoja varmistamaan kiinnittyminen tavalliseen elämään.

Yhteiskunnan tehtävänä on antaa mahdollisuus uuteen alkuun. Vankilasta vapautuvien tukeminen on paitsi inhimillistä, myös taloudellisesti kannattavaa. Panostamalla riittäviin tukipalveluihin voimme vähentää uusintarikollisuutta ja edistää yhteiskuntamme turvallisuutta ja hyvinvointia.

Lisätietoja:

Janika Lindström
lehtori, tutkintovastaava, rikosseuraamusala, Laurea-ammattikorkeakoulu 
Puh. +358 406 375006

Kimmo Kumlander
toimitusjohtaja, Silta-Valmennusyhdistys ry
Puh. +358 50 529 9675

Li­sä­tie­to­ja: