KEIJO-hanke tutuksi Laurean alueneuvottelukunnille

Laurean osakkaiden luottamushenkilöistä, virkamiesjohdosta sekä elinkeinoelämän ja koulutussektorin asiantuntijoista koostuvat kolme alueneuvottelukuntaa tapaavat säännöllisesti. Espoon ja Lohjan sekä Keski- ja Pohjois-Uudenmaan alueneuvottelukunnat kokoontuivat syksyn toiseen tapaamiseensa lokakuun lopussa. Vantaan-Porvoon alueneuvottelukunta tapaa marraskuun alussa.

Reilu parikymmentä osallistujaa on saapunut keskiviikkona 23.10. Laurea-ammattikorkeakoulun Leppävaaran kampukselle Espoon ja Lohjan alueneuvottelukunnan kokoukseen. Rehtori, toimitusjohtaja Jouni Koski toivotti joukon tervetulleeksi ja alusti kokouksen kertomalla ajankohtaisia asioita muun muassa Laurean kesällä julkaistusta strategiasta,  ammattikorkeakoulujen uuteen sopimuskauteen valmistautumisesta (v. 2021-2024) sekä lähiaikojen tapahtumista, kuten esimerkiksi uuden Lohjan kampuksen vihkijäisistä. Myös vararehtori (TKI) Mari Vuolteenaho esitteli Laurean TKI:n toiminnan ajankohtaisia aiheita sekä TKI:n ja liiketoiminnan kehityssuunnista.

Alustusten jälkeen alueneuvottelukunnan jäsenet pääsivät tutustumaan Laureassa toimivaan KEIJO-hankkeeseen. KEIJO-hanke tarjoaa kokemusasiantuntijakoulutusta rikos- ja päihdetaustaisille. Koulutus kestää kolme kuukautta. Hankkeen tavoitteena on kehittää työllistymistä tukeva koulutusmalli, joka perustuu kokemusasiantuntijuuteen ja sen ammatilliseen hyödyntämiseen. KEIJO-hanke toteutetaan yhdessä Valo-Valmennusyhdistyksen, Silta-Valmennusyhdistyksen ja Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyökumppanina toimii Rikosseuraamuslaitos.

KEIJO-hanketta esittelivät lehtori Janika Lindström ja kokemusasiantuntija Matti. Matti on KEIJO-koulutuksen läpikäynyt entinen vanki, joka auttaa uusia hankkeeseen osallistuvia henkilöitä heidän koulutuksessa. Matti toimii esimerkkinä ja antaa vertaistukea uusille KEIJO-opiskelijoille.

Keijo-hanke on 15 opintopisteen laajuinen kokemusasiantuntijakoulutus, jonka kohderyhmänä on rikos- ja päihdetaustaiset henkilöt. Tavoitteena on suunnata nämä henkilöt kohti koulutusta ja avoimia työmarkkinoita. Janika ja Matti esittelevät hankkeessa kouluttautuneiden uratarinoita. Suurin osa osallistujista on päässyt työelämään ja toimii esimerkiksi työkokeiluissa päihdetyössä, vapaaehtoistoiminnassa sekä muissa vastaavissa yhdistyksissä. Kokemusasiantuntija koulutuksen läpikäyneet työllistyvät rikosseuraamus- sekä sosiaalialan työtehtäviin. Yhteistyötä tehdään niin Pasilan poliisin ennalta estävän toiminnan kanssa kuin myös muun muassa nuorisokotien nuorten kanssa, joissa kokemusasiantuntijat kertovat omista taustoistaan ja pyrkivät kannustamaan nuoria valitsemaan oikean suunnan elämälle.

Matti kertoi alueneuvottelukunnan jäsenille omasta rikos- ja vankilataustastaan ja painotti, kuinka tärkeä KEIJO-hanke on ollut hänelle sekä muille vastaavassa tilanteessa oleville henkilöille. Samalla Matti kehui myös Laureaa ja Tikkurilan kampusta siitä, kuinka hyvin heidät on otettu vastaan.

-    Olo on ollut kuin tavallisella opiskelijalla, Matti kuvaili.

Aihe ja KEIJO-hanke olivat alueneuvottelukunnassa selvästi mielenkiintoa herättäviä, sillä Janika ja Matti saivat runsaasti kysymyksiä. Matilta kysyttiin muun muassa, että jännittääkö tulevaisuus, ja mitä hän haluaisi jatkossa tehdä tai opiskella.

-    Tulevaisuus ei varsinaisesti jännitä. Ainoastaan hieman huolettaa, että mitä sitten tapahtuu, kun palkkatuki loppuu ja kun kuitenkaan koulutusta tai muuta kokemusta työmarkkinoilta ei hirveästi ole, Matti kertoi hymyillen.

Tulevaisuudessa Matti haluaisi kuitenkin pystyä käyttämään tietotaitojaan sekä kokemuksiaan ja sitä kautta päästä vaikuttamaan asioihin. Matti kokee, että tällä alalla hän pystyy olemaan eniten hyödyksi ja siitä syystä haluaisi jatkaa samanlaisissa töissä jatkossakin. Halu auttaa muita ja päästä vaikuttamaan on suuri.

Sekä entisten että nykyisten vankien kouluttautumisen tärkeys nousee osallistujien kysymyksissä esille:

-    Kouluttautuminen on aina tärkeää ja erityisesti tämän tyyppisten taustojen omaavien henkilöiden kouluttautuminen on moninkertaisesti tärkeämpää. Ehdottomasti Laurean kannattaa kehittää turvallisuus- ja rikosseuraamusalaa edelleenkin ja panostaa siihen, keskustelussa painotettiin.

Matti itse kertoo omista kokemuksistaan, että esimerkiksi olisi hyvä idea, jos vankiloissa ja muualla olisi mahdollisuus tehdä suullisia tenttejä. Monilla on esimerkiksi lukihäiriötä tai muita oppimisvaikeuksia, jotka vaikeuttavat kirjoittamista. Nämä suulliset tentit mahdollistaisi sen, että myös henkilöt joilla esiintyy vaikeuksia kirjoittamisessa, voisivat helpommin suorittaa muun muassa lukiokursseja vankilassa ollessaan. Tämä ajatus keräsi kannatusta osallistujissa.