YAMK-opinnäyte: Uravalmennusta KEIJO-hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksessa

Rikostaustaiset kuuluvat vaikeasti työllistyvien ryhmään. Taustalla vaikuttavat sekä yksilötason että yhteiskunnallisen tason tekijät. Yksilötason tekijöinä tulevat esiin terveyteen ja elämänhallintaan liittyvät haasteet ja osatyökykyisyys sekä tyypillisesti rikostaustaisilla esiintyvä matala koulutustaso. Yhteiskunnallisen tason tekijöinä rikostaustaisten vaikeudessa sijoittua työelämään nähdään työmarkkinoilla tapahtuneet muutokset ja työelämän muuttuminen yhä korkeampaa osaamista vaativaksi.

Vähän koulutusta vaativia työpaikkoja on tarjolla vähemmän ja ne ovat tyypillisesti myös lyhytkestoisia ja pysyvyydeltään epävakaita. Yleinen epävarmuus työmarkkinoilla vaikuttaa erityisesti osatyökykyisiin ja niihin, joilla on heikko koulutustaso. Osatyökykyisten ja erityistä tukea työllistymisessä tarvitsevien sijoittuminen työelämään on ajankohtainen yhteiskunnallinen kysymys, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan erilaisia kohdennettuja palveluita ja yhteiskunnan tarjoamia tukitoimia.

Opinnäytetyönäni toteutettiin KEIJO-hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksen työelämätaidot-osion kehittäminen. Työ on edennyt kolmivaiheisena. Ensimmäinen vaihe oli tutkimuksellinen osio, jossa tutkimushaastattelulla selvitettiin kokemusasiantuntijakoulutukseen osallistuvien työelämävalmiuksia ja niihin liittyviä kehittämistarpeita.

Toisessa vaiheessa toteutettiin viisi uravalmennuspäivää haastattelututkimuksessa saatujen tulosten perusteella. Kolmannessa vaiheessa mallinnettiin rikostaustaisille soveltuvaa uravalmennusta toteutettujen uravalmennuspäivien perusteella.

Tutkimushaastattelun tulokset osoittivat, että haastatelluilla oli paljon konkreettisen tuen tarvetta omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistamisessa, nimeämisessä ja sijoittamisessa työelämäyhteyteen, kirjallisessa kommunikoinnissa, työhön ja koulutukseen haussa sekä tietoteknisissä taidoissa. Uravalmennuspäivien suunnittelussa ja toteutuksessa painotettiin edellä mainittuja teemoja.

Uravalmennuspäiviin osallistuneet kokivat saaneensa sellaista tukea työelämävalmiuksiinsa, joka on hyödynnettävissä sekä omassa elämässä ja siihen liittyvässä urasuunnittelussa, että ammatillisesti kokemusasiantuntijana toimiessaan.

Kehittämishankkeen uravalmennus toteutui verrattain lyhyenä, mutta jatkokehittämisenä sitä olisi mahdollista laajentaa ja siihen olisi mahdollista liittää myös henkilökohtaista valmennusta. Työskentelyä voitaisiin toteuttaa ryhmämuotoisen valmennuksen ja yksilövalmennuksen yhdistelmänä hyödyntäen koulutettua kokemusasiantuntijaa uravalmennusammattilaisen työparina.

Jatkossa tämän kehittämishankkeen tuloksena mallinnettua uravalmennusta olisi mahdollista toteuttaa rikostaustaisten kanssa tehtävässä työskentelyssä. Työskentelyä olisi tärkeätä toteuttaa pitkäjänteisenä ja aloittaa jo vapautumisen tai koevapauden valmisteluvaiheessa. Jatkossa olisi myös tärkeätä ratkaista kysymys, kuinka uravalmennus saataisiin juurrutettua pysyväksi vapautuvia tai koevapauteen lähteviä vankeja koskevaksi työskentelymuodoksi yhdessä muiden kuntouttavien toimintojen kanssa. Tässä tarvitaan yhteistyötä TE-hallinnon ja rikosseuraamuslaitoksen sekä kuntien kanssa.

Tutustu opinnäytetyöhön Theseus-palvelussa.

Lisätietoja:

Sanna Hämäläinen, opinnäytetyön tekijä
Sosiaalialan käytäntöjen asiakaslähtöinen kehittäminen, YAMK
puh. 040 9119407