YAMK-opinnäyte: Tukea sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekuvan keräämiseen

Oikeanlaisen tilannekuvan saamista pidetään yhtenä edellytyksenä kriisi- ja häiriötilanteiden johtamiselle. Tilannekuvaa tulee koota ja välittää oikea-aikaisesti ja oikeille ihmisille. Mutta mitä tietoja oikeastaan täytyy kerätä, kun luodaan tilannekuvaa kriisi- ja häiriötilanteiden hallitsemiseksi?

Tähän sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita askarruttavaan kysymykseen etsittiin vastausta Laurea-ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyön ”Sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekuvan sisältö kriisi- ja häiriötilanteissa” avulla. Opinnäytetyö valmistui kesäkuussa 2018.

Opinnäytetyössä kartoitettiin sitä, mitkä tiedot ovat oleellisia sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekuvan sisällössä erilaisissa kriisi- ja häiriötilanteissa. Tilannekuvan sisältötarpeita tarkasteltiin paikallisella tasolla, alueellisella tasolla, valtakunnallisella tasolla sekä yhteistyötahoille välitettävän tilannekuvan sisällön näkökulmasta.

Apuna tässä tarkastelussa oli haastattelut yhteensä neljälletoista asiantuntijalle. Heistä yksitoista oli sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja kolme oli sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa yhteistyössä toimivia asiantuntijoita. Kaikilla haastateltavilla oli kokemusta kriisi- ja häiriötilanteiden johtamisesta.

Monenlainen tilannekuvan sisältö on tärkeää

Tuloksissa nousi esille se, että hyvin monenlainen tieto on olennaista tilannekuvan sisällössä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Opinnäytetyön tuloksissa tarkastellaan kaikkien eri toimijatasojen sekä yhteistyötahoille välitettävän tilannekuvan sisällön tarpeita erikseen. Näille kaikille löytyi omat erityispiirteensä tilannekuvan sisällön tarpeesta. Työn perusteella tilannekuvan sisällön tarve on kaikilla tasoilla ja toimijoilla yhteydessä heidän lakisääteisiin tehtäviinsä sekä kriisi- ja häiriötilanteiden hallinnassa oleviin rooleihinsa.

Jokainen toimija tarvitsee juuri omanlaistaan tietoa hoitaakseen omaa tehtäväänsä parhaalla mahdollisella tavalla. Sen vuoksi on tärkeää, että kaikki toimijat miettivät tilannekuvan sisällön tarpeita peilaten sitä omaan vastuualueeseensa sekä toimintakenttäänsä. Lisäksi on tärkeää huomata, mitä mahdollista tilannekuvan tietoa eri yhteistyötahot kultakin toimijalta tarvitsevat.

Tilannekuvan sisällön tarve oli paikallisella tasolla hyvin yksityiskohtaista. Alueellisella sekä valtakunnallisella tasolla oli tarve yleisluontoisempaan ja laajempaan tilannekuvaan. Silti myös niillä tasoilla oli tarvetta tietyille yksityiskohtaisillekin tiedoille.

Paikallisella tasolla sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tilannekuvan tarpeet erosivat selkeästi toisistaan. Sosiaalihuollon tarve tilannekuvan sisällöstä oli laajempaa ja runsaampaa. Terveydenhuollolla tarve oli sitä vastoin suppeampaa ja samalla selkeämpää. Yhtä yksittäistä riittävän konkreettista mallia sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekuvan keräämiseksi ei tämän opinnäytetyön tulosten perusteella ole mahdollista luoda.

Lisätietoja:

Mari Koskela, opinnäytetyön tekijä
Kriisi- ja erityistilanteiden johtaminen (YAMK)
puh. +358 50 590 8078, mari_koskela@hotmail.com