Siirry sisältöön

YAMK-opinnäyte: Pelillistämistä, virtuaalikierroksia ja iloista yhdessä tekemistä – Yritysyhteistyö ympäristökoulun kanssa

Heini Isosaari tutki opinnäytetyössään kestävyys- ja ympäristökasvatus keinona jalkauttaa yritysten ekologisia vastuullisuustavoitteita.

Kuvituskuva.

Monien yritysten ekologisena vastuullisuustavoitteena on kestävä tulevaisuus, sen edistäminen laajemmin yhteiskunnassa tai kestävän tulevaisuuden turvaaminen tuleville sukupolville, joita myös kestävyys- ja ympäristökasvatuksella tavoitellaan. Vastuulliset yritykset kokevat myös yhtenevien tavoitteiden luovan perustan toimivalle yritysyhteistyölle.

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli osoittaa kestävyys- ja ympäristökasvatuksen tavoitteiden yhtymäkohdat suhteessa FIBS- yritysvastuuverkostoon kuuluvien vastuullisesti toimivien yritysten ekologisiin vastuullisuustavoitteisiin ja niihin perustuen luoda suuntaviivat työn toimeksiantajan, Ympäristökoulu Polun ja yritysten väliselle yhteistyölle. Tuotoksena syntynyt viitekehys ottaa huomioon toimivan yritysyhteistyön edellytykset, konkreettiset yhteistyöehdotukset sekä pedagogiset lähestymistavat, jotka toimivat kestävyys- ja ympäristökasvatuksen ja ohjenuorina.

Yhtenevät tavoitteet

Yhtenevät ekologiset tavoitteet liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään, paremman maailman luomiseen jälkipolville, kestävän kulutuksen ja kiertotalouden edistämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden ja biodiversiteetin turvaamiseen eli YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG) 12, 13 ja 15. Vastuullisuustavoitteiden jalkauttaminen kestävyys- ja ympäristökasvatuksen keinoin voisi tapahtua yritysyhteistyön kautta vaikuttamalla erityisesti ihmisten arvopohjaisiin asenteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin, kuten osto- ja kulutuskäyttäytymiseen. Toisaalta vaikuttamisessa on huomioitava lapset kohderyhmänä ja siihen liittyvät rajoitteet.

Yhteistyöltä yritykset toivovat yhdessä tuotettua konkreettista palvelua tai materiaalia, joka linkittyy vahvasti yrityksen ydinliiketoimintaan ja vastuullisuustavoitteisiin. Yritykset ostaisivat mieluummin palvelua, kuin tekisivät sponsorointia tai hyväntekeväisyyttä, joiden koetaan olevan vanhanaikaisia ja toisinaan jopa viher- tai pinkkipesun kaltaisia keinoja edistää yritysvastuuta.

Yhteistyöideat ja pedagogiset lähestymistavat

Yritykset pitävät luontokoulutuksen ja -oppimateriaalin tarjoamista yrityksen henkilökunnalle ja heidän lapsilleen potentiaalisimpana yhteistyöehdotuksena. Yritysvierailut ja -esittelyt, yrityksen kampanjaan tai tapahtumaan liittyvä yhteistoiminta sekä koulutus erilaisista aiheista, kuten kulutuskäyttäytymisestä ja asenteiden muuttamisesta saavat myös kannatusta.

Uusina yhteistyöideoina korostuvat pelillistäminen ja jaettavat virtuaaliset ideat, kuten virtuaalikierrokset vaihtoehtona paikallisille yritysvierailuille. Toisaalta puolletaan konkreettista käytännön tekemistä ja teorian yhdistämistä tekemiseen. Tavan mukanaan tuomaa iloa painotetaan kaikessa tekemisessä, mikä linkittää lähestymistavan positiiviseen pedagogiikkaan.

Muita mainioita lähestymistapoja kestävyys- ja ympäristökasvatukseen ovat kokonaisvaltaista muutosta tukeva uudistava oppiminen, ekososiaaliseen sivistykseen ja arktiseen kestävyyskasvatukseen linkittyvä elinikäinen oppiminen, ympäristökasvatus sekä osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta lisäävä toiminnallinen pedagogiikka.

Potentiaali yritysyhteistyössä

Kolme viitekehyksen teemat huomioivaa yhteistyöehdotusta luotiin SDG-tavoitteiden 12, 13 ja 15 ympärille vastaamaan yritysten kokemiin haasteisiin koskien niiden ekologisten vastuullisuustavoitteiden jalkauttamista. Kestävä kulutus osana vastuullista maailmasuhdetta -koulutus, virtuaalinen yritysvierailu sekä yrityksen kampanjaan liittyvä puutarhanhoitokilpailu ovat sellaisenaan hyödynnettäviä tai muokattavia yhteistyöehdotuksia, mutta toimivat myös mallina yhteistyön jatkokehittämiselle viitekehyksen pohjalta. Viitekehys on hyödynnettävissä myös peruskoulujen, varhaiskasvatuksen sekä päiväkotien yritysyhteistyön kehittämisessä, sillä se huomioi lapset kohderyhmänä.

Aiheen lähestyminen muista kestävän kehityksen osa-alueista, kuten sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta, toisi lisää ulottuvuuksia yhteistyöhön. Jatkotutkimuksissa olisi mielekästä tarkastella myös kestävän kehityksen koulutuksen tavoitteita toisen asteen koulutuksessa sekä yritysten vastuullisuustavoitteita toisenlaisilla aloilla, kuten rakennus- tai kiinteistöalalla.

Yritysten ja koulutustoimijoiden välinen hyödyntämätön potentiaali tuli tämän kehittämistyön myötä paremmin näkyväksi yrityksille, jotka eivät olleet aiemmin varsin tietoisia yhtenevistä tavoitteista ja erilaisista yhteistyömahdollisuuksista ympäristökoulun kanssa. Toimeksiantaja puolestaan sai arvokasta tietoa yritysten kokemista haasteista, yhteistyötoiveista ja -ideoista erityisesti energia-alalla, kuluttajatuotemyynnissä sekä puutarhanhoitoalalla. Tietoja ja yhteistyöehdotuksia voi hyödyntää myös toimialariippumattomasti yritysyhteistyön kehittämisessä.

Menetelmällisyys

Tässä tapaustutkimuksessa keskeisiä käsitteitä olivat kestävyys- ja ympäristökasvatus, ekologinen yritysvastuu sekä yritysyhteistyö, joiden ympärille teoreettinen viitekehys rakentui. Tiedonhankinnassa käytettiin laadullisia puolistrukturoituja teemahaastatteluja, joilla hankittiin tämän kehittämistyön kannalta oleellinen tutkimusaineisto. Sisällönanalyysimenetelmän avulla ja käsitekarttoja hyödyntäen muodostuivat tutkimustulosten yhteenveto ja kehittämissuunnitelma.

Tutustu Heini Isosaaren opinnäytetyöhön Kestävyys- ja ympäristökasvatus keinona jalkauttaa yritysten ekologisia vastuullisuustavoitteita Theseus-palvelussa.

Lisätietoja:

Heini Isosaari, opinnäytetyön tekijä
Kestävän kasvun johtaminen (YAMK), Laurea-ammattikorkeakoulu                  
Puh.  050 4015617, heini_isosaari@hotmail.com