Siirry sisältöön

Yhteiskunnalta ja ihmisiltä vaaditaan iskunkestävyyttä

IRWIN-hankkeen järjestämässä seminaarissa pohdittiin yhteisiä toimia kriisivalmiuden edistämiseksi.

Professori Sir David Omand puhumassa Tikkurilan kampuksella järjestetyssä seminaarissa.

Miten suomalaisissa kunnissa ja yhteiskunnassa yleisesti voidaan varautua ja torjua muuttuvia turvallisuuteen liittyviä uhkia yhä kompleksisemmassa ympäristössä? Entä millaisia uhkia ylipäänsä hybridivaikuttaminen, disinformaatio tai ääriliikkeet kunnille aiheuttavat?

Muun muassa näitä aiheita pohdittiin Safe Municipalities - Kunnat turvallisuuden takaajina -seminaarissa Laurean Tikkurilan kampuksella 15.6., jonka toteutti Suomen Akatemian rahoittama IRWIN-hanke.  Seminaarin tavoitteena oli kehittää osallistavan kansallisen varautumisen mallia, jossa päätöksentekijät, kansalaisyhteiskunta sekä elinkeinoelämä tuottavat tilannetietoisuutta ja toimivat yhteistyössä kriisivalmiuden edistämiseksi.

”Resilientti yhteiskunta on iskunkestävä”

Keynote-puhujana tilaisuudessa vieraili professori Sir David Omand (King´s College London), joka on kansainvälisesti hyvin arvostettu tutkija turvallisuuden ja tiedustelun alalla. Hän on muun muassa toiminut Yhdistyneen kuningaskunnan ensimmäisenä turvallisuus- ja tiedustelukoordinaattorina, jossa tehtävässä hän oli suoraan vastuussa pääministerille.

Professori Omand painotti puheenvuorossaan erityisesti resilienssin merkitystä – niin yksilöiden kuin yhteisöidenkin näkökulmasta. Omand oli laatimassa Yhdysvaltojen syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen laadittua terrorismin vastaista strategiaa kotimaassaan ja jo tässä yhteydessä hän painotti resilienssiä:

- Hyvä metafora tulee fysiikasta; kun esine on resilientti, se palautuu iskun jälkeen takaisin muotoonsa. Myös ihmisten on oltava kriisin keskellä samalla tavalla iskunkestäviä, kuten olemme nyt Ukrainassa nähneet, hän kuvasi. 

- Iskunkestävyys ei välttämättä tarkoita sitä, että yhteiskunta palautuu täysin samaan muotoonsa, vaan kriisi luo jotain uutta ja kestävämpää. Tästä esimerkkinä on koronapandemiasta palautuminen. 

Viheliäiset ongelmat haastavat kuntia

Professori Sir David Omandin lisäksi keskiviikon seminaarissa kuultiin lukuisia Euroopan johtavia turvallisuusasiantuntijoita. Edustettuina olivat muun muassa Ruotsin puolustuskorkeakoulu ja Ruotsin psykologinen puolustusvirasto, valtioneuvoston kanslia sekä Suomen Ulkopoliittinen instituutti. 

Alustuksissa ja paneelikeskusteluissa aiheina olivat esimerkiksi väkivaltainen radikalisoituminen, kriittisen infrastruktuurin suojaaminen sekä mustamaalauksen tai trollauksen vaikutukset demokraattiseen päätöksentekoon. Näitä ilmiöitä tarkasteltiin erityisesti tiedon huoltovarmuutta kansalaisten ja kuntien näkökulmasta.

Katso tallenne 15.6. järjestetystä seminaarista Youtubesta (tallenne katsottavissa yhden kuukauden ajan julkaisuhetkestä).

Tiedon huoltovarmuus tutkimuskohteena

Information Resilience in a Wicked Environment (IRWIN) -hanke on Suomen Akatemian rahoittama kolmevuotinen (2021-2023) poikkitieteellinen hanke, jossa tutkitaan tiedon huoltovarmuutta kompleksisessa ympäristössä. Hankkeessa kehitetään osallistavaa kansallisen varautumisen mallia, jossa päätöksentekijät, kansalaisyhteiskunta sekä elinkeinoelämä tuottavat tilannetietoisuutta ja toimivat yhteistyössä kriisivalmiuden edistämiseksi.

IRWIN-hankkeen toteuttavat Vaasan yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu sekä Maanpuolustuskorkeakoulu. Laurean osuus hankkeessa keskittyy erityisesti siihen, miten kansalaisten osallisuus ja kansalaisten rooli tiedon käyttäjinä, hyödyntäjinä ja toisaalta myös tiedon tuottajina toteutuu.

Lue lisää IRWIN-hankkeen verkkosivuilta.

Lisätietoja: