YAMK-opinnäyte: Inhimillinen pääoma ja kestävä työhyvinvointi sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa

Minna Raumanni kysyy opinnäytetyössään, millaisia ovat ne asenteet ja voimavarat, joiden avulla työelämä voisi tulevaisuudessa näyttäytyä sopivasti haastavana mutta myös elämää ja hyvinvointia ylläpitävänä voimana.

Uutinen23.9.2022

Heikkenevän työhyvinvoinnin ja lisääntyvien mielenterveysongelmien perusteella olemme luonnon kantokyvyn ohella ylittämässä myös inhimillistä sietokykyä. Työhyvinvointitutkimuksessa henkilöstön hyvinvoinnin strateginen merkitys organisaation inhimillisenä ja aineettomana pääomana on toistaiseksi jäänyt vähemmälle huomiolle. Minna Raumannin YAMK-opinnäytetyössä sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa toteutetussa työhyvinvoinnin tutkimuksessa johtavana ajatuksena on ollut tarkastella ja ymmärtää sitä inhimillistä pääomaa, jonka varassa organisaatiot ovat selviytyneet vaikeinakin aikoina. Tärkein työhyvinvointiin vaikuttava tekijä tutkimuksen vastaajien joukossa on yhteisöllisyys. Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa kaivataan panostuksia ennen kaikkea inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan.

Suomalaisille organisaatioille on ominaista, että niiden halutaan toimivan kellontarkasti tiettyjen prosessien mukaisesti. Johtamisessa keskitytään usein ihmisten johtamisen sijaan enemmän prosessien johtamiseen. Ongelmana voi olla myös asenne, jossa staattisuus ja pysyvä tilanne nähdään organisaatiossa ihanteena. Jatkuvan kiireen ja resurssipulan keskellä uudet toimintamallit tai uudistukset voidaan nähdä uhkaavina, eikä luovuudelle jää tilaa. Tämäkin tutkimus antaa viitteitä siitä, että vastaajien kokemasta merkityksellisyydestä huolimatta toiveikkuus ja luovuus näkyvät työssä vähemmän. Vastaajien kokema sinnikkyys ja itseluottamus kertovat korkeasta psykologisesta pääomasta sekä vahvasta kyvystä kohdata haastaviakin tilanteita. Onnistumisen kokemukset ja tieto oman työn merkityksestä asiakkaille auttavat jaksamaan, mutta samaan aikaan turhautumisen kokemukset sekä arvostuksen ja kuulluksi tulemisen puute ovat yleisiä. Myös palautteen saaminen tai sen puuttuminen on vastausten perusteella merkittävä työhyvinvointiin vaikuttava tekijä.

Kestävä työelämä edellyttää parempaa kuuntelua ja aitoja kohtaamisia

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan olettaa, että aiempaa kestävämpi ja inhimillisempi työelämä tarkoittaa parempaa kuuntelua, enemmän inhimillisiä kohtaamisia ja aitoa dialogia. Maailmanlaajuinen koronapandemia on muuttanut ihmisten odotuksia työtään kohtaan. Työnantajalta odotetaan vastuullisuutta niin ekologisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin. Muuttuva työelämä ja ikääntyvä väestö haastavat miettimään organisaatioiden ja työntekijöiden yhteisiä tavoitteita ja arvomaailmaa. Organisaation elinvoimaisuus ja mahdollisuus selviytyä muutoksissa edellyttää todellista halua ymmärtää työntekijöitä ja päättäväisyyttä muuttaa olemassa olevia rakenteita koko organisaation tasolla.

Jääräpäinen sinnikkyys ei aina vahvista työntekijän resilienssiä, eli joustavuutta muutostilanteissa tai selviytymistä paineen alaisena. Merkityksellistä on työyhteisön ja organisaation mahdollistama vuorovaikutus, jossa ketään ei jätetä yksin. Resilienssiä ja työyhteisön työhyvinvointia koetellaan kriisitilanteissa, mutta niitä voidaan vahvistaa arjessa. Työyhteisöstä ja kollegoilta saatu vertaistuki sekä onnistumisten ja epäonnistumisten jakaminen voivat kannatella vaikeissa hetkissä. Kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset ja yhteinen aika lisäävät luottamusta ja antavat mahdollisuuden myös vahvistavaan palautekulttuuriin. Nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tarpeet ovat tärkeitä meille jokaiselle. Vuoden vaihteessa tapahtuvan sosiaali- ja terveysalan hyvinvointialueuudistuksen onnistumisen edellytyksenä ja mahdollistajina ovat ennen kaikkea ihmiset. Inhimillinen, eli henkilöihin sitoutunut pääoma voi muodostua organisaation tulevaisuuden menestykselle keskeisimmäksi vahvuudeksi.

Toteutettu tutkimus

Tutkimuksen teoreettinen näkökulma painottuu aineettoman pääoman osa-alueisiin ja aiempien tutkimusten pohjalta muodostettuun työhyvinvointipääomaan, sekä niiden merkitykseen organisaatiossa koettuun työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen. Laadullinen tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena sosiaali- ja terveysalan organisaation henkilöstölle. Tutkimukseen osallistui 266 henkilöä. Kyselyssä on hyödynnetty sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tiedonkeruun menetelmää. Kehittämistehtävänä suunniteltiin työhyvinvoinnin suositukset, joiden pyrkimyksenä on vahvistaa tutkimuksen konkreettisuutta sekä mahdollistaa työhyvinvoinnin ja organisaation inhimillisen pääoman tavoitteellisempi tukeminen niin päivittäisessä johtamisessa kuin strategisellakin tasolla.

Tutustu Inhimillinen pääoma ja kestävä työhyvinvointi sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa -opinnäytetyöhön Theseus-palvelussa.